Maitotuet

Maailmassa on erilaisia valtiojärjestelmiä. Yksi näistä on ihan itärajamme toisella puolen. Kyse on Venäjästä Suomen suurimmasta kauppakumppanista. Nyt kun maailman huomio on kiinnittynyt itäiseen Eurooppaan, siitä on ja on ollut seurauksia Suomen talouteen. Idänkauppa ei toimi. Ainakaan ei toimi siten miten Suomelle tästä yhteoistyöstä tulleet hyödyt on osoittanu.

Suomi on yrittäny saada hyvitystä Venäjän kaupan tuomaan hävikkiin Euroopalta mutta huonoin tuloksin. Ensin saatiin lämmin kättely eurooppalaisilta kumppaneiltamme. Sitten vähemmälle huomiolle jääneet tuet saatiin mutta kovan väännön perustana. Suomi haki EU-tukia maidontuottajille menetettyjen eurojen tilalle, jotka normaalisti tulee idänkaupan tuloksena.

Ensiksi saatiin vain henkistä tukea ja ymmärrrystä Euroopalta maitotukien saamiseen. Tähän otettiin kantaa hyvinkin tunteikkaasti mediassa ja maatalousväestön keskuudessa. Neuvottelut jäivät laihoiksi. Syynä oli muutaman prosenttiyksikön ero johonkin eurooppalaisen tilastoon mitattuna ja Suomi jäi ulkopuolelle kumppaneittemme lupauksista huolimatta.

Kun kansa ja asianomaiset karjataloudet jyrähtivät mediassa selityksiä riitti. Selittelyt olivat keksityn oloisia  ja vaikesti ymmärrrettäviä sekä valitettavan outoja. EU-kumppaniemme mukaan ehdot joilla tukea saa ei täyty. Suomen hallituksen mukaan ehdot täyttyy. Suomen ongelma on osuustoimintaan perustuvat liiketaloudet, jollaista Euroopassa muualla ei ole. Tämän vuoksi ehdot eivät täyttyneet ja jäimme vaille EU:n maitotukia.

Idänkaupan kriisi on vielä pitkä. Helpotusta  asiaan ei ole tulossa. Korvaavat markkinat on luotava vaikka samalla odotetaan pakotteiden purkua. Näyttää siltä, että asia ei heti korjaannu. Yleinen mielipide haastaa virallisen version, kuitenkin maitotuotteiden vienti olisi tärkeä Suomelle.'
EU jakaa meidät eri kastiin eteläisten ja itäisten naapuriemme kanssa. Jopa Baltian maat saivat korvauksia.

Yhden Venäjän politiikan sijasta olisi sittenkin parempi Suomelle se, että olisi myös erilliset suhteet Venäjään. EU:n Venäjäpolitiikka menee suurien talouksien ehdoilla ja Suomi on jäänyt odottamaan parempien aikojen tuloa.


 

Vasemmisto - Keskusta - Oikeisto vai olisiko vaihtoehto?

Eilen A-studio lähetyksessä eduskuntapuolueiden väliväittely ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
Tutut nimet jaksoivat väitellä toisiaan vastaan vaikkakin kärsivällisesti välttivät haukkumasta toisiaan.
Heidät oli istutettu lähetyksen lopussa esitettyyn ruotsalaisen tutkijan tekemän järjestyksen mukaan. Tässä tutkija oli esittänyt mahdolliset blokit Suomen eduskuntaan kuten suuressa osassa Eurooppaa on. Suomea verrattiin erityisesti Ruotsin blokkiin, joka on vasemmisto vastaan oikeisto.
Minua kiehtoi erityisesti tuo jako vasemmistoblokkiin ja oikeistoblokkiin. Ruotsissa tää on selviö mutta Suomessa vasemmisto -oikeisto jakoa ei ole määritelty poliittisessa käytännössä.

Mielenkiinnosta vasemmisto-oikeisto blokkijako olisi Suomessakin kokeilun arvoinen ajatus. Suomalaiset puolueet ei ole innostuneet tämmöisestä ajatuksesta. Ohjelmassa tulikin kommentteja tämmöistä jakoa vastaan.  Minä kysyn miksi Suomeen ei tämmöinen blokkiajattelu sovi. Kansalaisillea olisi vaaleissa mahdollista valita jommankumman hyväksi ja siten politiikka olisi selkeämpää....

Suomessa toimii vasemmisto-keskusta-oikeisto blokkijärjestelmä. Miten sitte olisi kokeilu jaosta seuraavaan puoluejakaumaan.
Vasemmisto:Sosiaalidemokraatit, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Vihreät.
Oikeisto: Kokoomus, Keskusta, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit.
Miten olisi hallitus vaalien jälkeen. Olisi kaksi blokkia, jotka kisaavat vallasta.

Suomessa poliittinen järjestelmä nojautuu pitkälti kansan tahtoon. Kansalaisissa on hyvin paljon Keksustan kannattajia ja ns. vanha maalaisliittolainen puolue on aina ajanut maaseudun ihmisen asiaa. Samalla Keskusta on pienen ihmisen puolella enemmän kuin mikään muu puolue Suomessa.
Samoin Keskusta on juuriaan myöten maalaisen  puolue. Osin ollaan tultu siihen, että Keskusta on hakenut kannatusta kaupungeista. Ei niin hyvällä tuloksella. Osa kansalasista on tullut asumaan ja elämään kaupunkiin työn perässä. Näin osa Keskustan kannattajista on nykyään kaupungissa.

Sitten Keskustalla on eroja Kokoomukseen ja näin porvalipuolueet ei ole samassa veneessä. Porvaripuolueilla on  eroja mutta samaan hallitukseen molemmat normaalisti mahtuu. Eroja on eritisesti valtion ja kuntien toiminnasta. Suomalaisista puolueista SDP ja Kokoomus mahtuu samaan hallitukseen mutta minusta pieniä puolueita ei saisi olla  tiellä yhteisen politiikan tekemiseksi. Eniten yhteistä on kuitenkin porvarihallituksella ja punamullalla. Punamulta tarkoittaa Keskustan ja SDP:n muodostamaa hallitusta. Tämä on historian tuntema koalitio, joka on hallinnut kautta aikain. Erityisesti sotien jälkeen.

Mielenkiintoista olisi kuitenkin joskus kokeilla ns vasemmisto -oikeisto blokkihallitusta. Hallituksessa olisivat kaikki ns. vsemmistopuolueet tai ns. oikeistopuolueet. Erityisesti nykyään kun kaikkia hallitusvaihtoehtoja on käytetty viimeisen 25 vuoden aikana, olisi vasemmisto-oikeisto blokki hajatelma voisi olla kokeilun arvoinen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. En kuitenkaan sulje pois
nykyistä hallituskäytäntöä, kun vain tärkeitä taloudellisia päätöksiä tulee. Elinkustannusten tuoma lasku ei jääisi tulevien sukupolvien maksettavaksi, vaan se hoidetaan meidän elinaikana.

Helsinki Guggenheim

Helsinkiin sijoittuja Guggenheim museon arkkitehtikilpailuun löytyi linkki Yleisradion sivuilta. Yllätykseneni löytyi sivullinen satoja samankokoisia mosaiikkipaloja, joita klikkaamalla sai auki. Onhan tuo tietenkin hyvä, että saa suurennettua kuvan mutta minkä kuvan tuolta hakee on ihan oma asia. Onko tosiaan ollu näin suuri kiinnostus yhtä museota kohtaan maailmassa. Vaikuttaa siltä, että tällä tavalla saadaan kiinnostus museon rakentamisessa Helsinkiin todelliseksi. Kisassa on ollut näin paljon osallistujia. Mahtaako maailmassa olla montaakaan arkkitehtiä, joka ei olisi osallistunut tähän rakennuksen suunnittelukilpailuun. Toisaalta kun miettii tätä määrää, niin tulee mieleen mielenkiintoinen asia. Olisinpa osallistunut tuohon kisaan. Asia voi olla näin, että minua ei olisi hyväksytty osallistujaksi arkkitehtuurialan vähäisen tuntemisen vuoksi.

Hulluimman Guggenheim museon valinta on kuitenkin tämän sivun tarkoitus. Tuon voi arpoa, sillä ei tuota kuvamäärää jaksa kattoa. Idea on hyvä mutta voisi kysyä, olisiko hulluin museoesitys olla se mikä rakennetaan Helsinkiin. Itse olen sitä mieltä, että Guggenheim saisi tulla Helsinkiin. Museo on sen verran erikoinen jo rakennukseltaan, että sen rakentaminen Suomeen näyttäisi maailmalle Hullut suomalaiset -teemaan liittyen. Me voisimme laittaa hulluimpia keksintöjä tuonne museoon näytille ja näin tulisi Suomen kansan mielipide näytettyä myös maailmalle. Suomea kun viedään maailmalle Euroopan Unionin kautta hallitustason kokouksessa. Olen aikoinani äänestäny Euroopan Unionin puolesta mutta EU ei tuo meille parempaa elintasoa. Vain menestyneet kansalaiset  ja poliittinen eliitti on hyötynyt EU:sta. Suurin osa kansasta on kyllä omissa oloissaan, missä EU ei näy. Tämmösenkö EU:n puolesta äänestin aikanaan. Ihan toisenlainen tulevaisuus kuva minulla oli vuonna 1994.

Helsinki Guggenheim -museo olisi minusta sopiva Hölmöläistarinoiden avaruusaitaksi ja tuomaan esiin kaikkea suomalaista hulluutta tässä maailmassa. Suomalaista ajanvietettä museoon koko maailman nähtäväksi.

Aral -järvi

Aral-järvi on kuivunu. Aikana jolloin sain tiedon yhdestä järvestä keskellä Venäjää, kyseinen järvi oli vielä hyvinkin iso ja kalaisa. Nykyään se sijaitsee Kazakstanin ja Uzbekistanin välillä.  Järvi oli kuuluisa maailmassa ja jo silloin oli järvestä kuivunu osa pois ja järvi taisi olla vielä merenpinnan alapuolella. Merenpinnan alapuolella tarkoitti vesirajan olevan alempana kuin viereinen Mustameri.

Nyt Aral -järvi on on kuivunu sitten kokonaan. Se on mainittu tämän illan uutisissa ja kuviakin löytyy. Järvi on siis nyt pelkkää hiekkaa ja hiekkapölyä. Hyvällä tuulella tuolta voisi saada hyvät hiekat pihan leikkinurkkaukseen. Meille Suomessa hiekkaa löytyy lähempääki mutta vertauskuvallisesti järven selkä on nyt hiekka-aavikkoa.  Järven vettä on käytetty maatalouden tarpeisiin ja laskuvedet ohjattiin suurille pelloille. Näin saatiin hyvää vettä tärkeisiin viljelyksiin. Olisiko järven kuivuminen alkanut tämän seurauksena  vai onko kutistuminen maan kohoamisen ja kuivumisen (haihtumisen) aikaansaannosta?

Onko Aral -järven kuivuminen aikamme suuri ympäristöteko? Joen vesi tarvittiin uusiokäyttöön jonka tarkoitus oli alkujaan hyvä. Toimeenpano vain oli huonosti ajateltu. Ympäristötuho on niin suuri, että  voi kysyä mitä kuiv ajärvi tekee alueen ekosysteemiille. Tietenkin asumaton alue on paikka, jolla ei niin suurta merkitystä ympäristön kannalta. Kysymys jääkin, onko tuo enää järvi ja voisiko sitä kutsua nyt aavikoksi. Aavikoituminen on hyvin edennyt ja voiko tästä kehittää teoriaa muuta planeettaa uhkaavasta ilmastonmuutoksesta?

Enää ei laivat eikä veneet seilaa tuota järvenselkää.  Nyt siellä voi ajaa mönkijällä  ja maastoautolla. Kalaan ei enää pääse, eikä verkkoja voi siedä veteen. Tuliko aikanaan järven kalat pyydettyä loppuun ja minne ne on mahdollisesti lähteneet järveltä? Veneet on saanu viedä telakalle ja laivat seilaa jotain muuta vesistöä. Onko aavikolle jäänyt yhtään hyljättyä venettä? Mitä eläimistöä paikalla nyt sitte on?

Aavikolle voisi nyt miettiä taas uusiokäyttöä. Järvellä voi olla hyvää maatalousmaata. Entinen järvenpohja on hyvää ja ravinnerikasta viljelymaata. Muta on mitä parasta perunamaata ja kasvaa siinä myös vilja hyvin. Myös kasvit ja eri vihannekset voi istuttaa alueella. Kasvu on mitä parhain ja maaperä antaa ravinteita kaikelle kasvavalle. Ainoa murhe tulee, kun kuivana kesänä kastelu aiheuttaa huolta. Alueen muut vesistöt ovat sitten ainoa tapa saada vettä. Kastelujärjestelmän rakentaminen maksaa mutta onhan tuota käytetty planeetan kaikilla mantereilla.

Suomessa on tietotaitoa tämmöisestäkin kehitystyöstä. Ainakin meillä on kaikenlaisia innovaatioita. Kehitetään tutkimuksia entisen järven alueen ekosysteemin viljelykelpoiseksi saattamisessa. Ehkä tätä menetelmää sitten voidaan käyttää myöhemminkin tarvittaessa. Myös uusien ideoiden jatkeena. Toivotaan, ettei vihreää aatosta aleta markkinoida tämmöisen kehitystyön esteeksi. Heinää ja hankoa saisi olla ja sen
uskoisi olevan kestävää kehitystä.

Kaikki koolla

Kaksi puoluetta on lähtenyt alkujaan 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostetusta hallituksesta. Itse asiassa nyt on jo toinen hallitus sitten pääministeri Jyrki Kataisen. Katainen lähti EU komissaariksi ja Aleksander Stubb johtaa hallitusta yhdessä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa.

Nyt on sitte vihreiden vuoro. Vihreät jättää hallituksen tällä viikolla heidän mielestään väärän ja väärinymmärretyn ydinvoimapäätöksen ansiosta. He eivät omien sanojen mukaan voi olla tällaisessa hallituksessa, joka päättää uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Kielteisesti äänesti kyllä myös osa SDP:n ministereistä. Nyt yksi puolue on taas asettanut oppositioon odottamaan mahdollista eduskuntapaikkojen lisääntymistä tällä keinoin. Vihreät ovat kummajainen ryhmittymä vallan kammareissa. Poljetaan jopolla eduskuntaan ja ympäri kaupunkia vielä tiedotusvälineiden kuvatessa. Esitetään "rakentava" kommentti siinä välissä ja globaalisuus näkyy sitten eräiden edustajien omissa kömmähdyksissä.

Hallitus siis kaventui taas mojovasti. Nyt ehdoton enemmistö on saavutettava 101 kansanedustajalla 98 edustajaa vastaan. Puhemies ei voi äänestää. Tätä tilannetta voi sanoa jo vähemmistöhallitukseksi. Tää onkin harvinaisuus Suomen historiassa. Vähemmistöhallitukset ei toimi meilla, kuten esim Ruotsissa. Suomalaisessa politiikassa täytyy olla ehdoton enemmistö, jotta päätöksenteko sujuu normaalisti. Homma toimii, kun kaikki on eduskuntasalissa äänestämässä hallituksen puolesta. Näin poissaolot on saatava minimiin. Ei tätä kuukausia tarvi mutta hallitus tuskin pystyy tekemään uusia päätöksiä ennen ensi vuoden eduskuntavaaaleja.

Neljä puoluetta on jäljellä. Kovin täytyy pysyä yhteisten asioiden parissa saadakseen hallituksen istumaan ensi hihtikuuhun. Kaikki koolla ja homma etenee. Kyllä tää alkujaan 6-pack -hallitus on ollu mitä pöljimmän pohjan päällä. Päätöksenteko on ollu kompromissien kompromisseja jonko pohajalta kukaan ei tiedä miten nämä toimet pannan toimeen. Tällä vaalikaudella puolueet ovat vain riidelleet asioista. Ehkä tuota sanotaan kuitenkin keskusteluksi

Oltermannia sai Venäjällä mutta minne se nyt.

Euroopan Unioini on saanut vastapakotteeensa. Maataloustuotteiden vientikielto Venäjälle ovat parhaillaan voimassa. Tänään uutisoitiin pakotteiden lieventämisestä. Suomen Valio saa jatkaa laktoosittomien tuotteiden tekoa ja vientiä Venäjälle. Tähän oli saatu yli 20000 ihmisen adressi näitten tuotteiden saamiseksi kauppoihin kauppapakotteiden aikana.

Maailmanpoliittinen tilanne on nyt herkkä. Ratkaisu ei näy lähimaille ja saamme hakea uusia markkinoita tuotteille varsinkin lähialueiden markkinoiden tilalle. Venäjän asettamat vastapakotteet ovat heidän ratkaisu tilanteeseen ja se ei miellytä meitä. Ei myöskään Eurooppaa, eikä Yhdysvaltoja.
Tähän verrattuna voi ja maitotuotteille täytyy löytää uusia markkinoita tuotantomme tutuille tuotteille.  Nämä vientikiellot tuskin höllenee.

Ukrainan kriisin ratkaisu voisi saada viennin taas vauhtiin mutta missä aikataulussa ratkaisun saamme. Suomalainen Oltermanni on venäläisen kuluttaja suosiossa mutta valtion asettamat ehdot ei käy suomalaisille. Ei tartte käyäkään mutta 20 vuoden ajan totuttiin maidon ja juuston menekkiin Venäjälle. Lohtuna on se, että venäläinen kuluttaja hakee juustonsa Suomen itäisistä kaupungeista ja kaupoista.

Lähtökohta oli ja kauppasotako nyt

On kulunut tovi Ukrainan kriisin alkamisesta ja sen jatkumisesta. Isoin tapahtuma oli kuitenkin heinäkuun alussa tapahtunut Malesialaiskoneen ampuminen alas. Tapaus oli törkeä kuluneen maailmanhistorian aikana. Kriisi on muutenkin hermoja koetteleva ja kriisin syventymisen aikana on alkanu jo kadota todellisuus mistä kriisi sai alkunsa. Kyseleekö kukaan mistä kaikki sai alkunsa.

Itse koneen alas ampuminen on törkein ihmisyyden ja elämän lopettaminen, oli kyseessä sitten vahinko vai tarkoin suunniteltu teko. Vastuuta ei ole kukaan ottanut suoraan, vaikka osapuolista toinen kertoi olevan vastuussa. Sosiaalisella medialla on ollut suuri merkitys ampujan tunnustamiseksi. Se on kuitenkin vain jonkun kirjoittamaa sanaa ja sen voi tehdä kuka tahansa.
Sosiaalinen media on kunnostautunut myös sotasankaruudessakin.

Nyt on edetty vastapakotteiden tielle ja näytämme olevan jonkinlaisessa kauppasodassa. Sattumoisin Venäjä on luonut EU:lle omat pakotteensa tuoda maitotuotteita maahan. Lisäpakotteeet voivat vielä tulla mutta onko tuosta suurempaa hyötyä. Taitaa Eurooppa sahata omaa jalkaa ja pakotteet alkaa syödä Euroopan talouttaa ja eritoten  Suomea Euroopan jäsenenä.

Nyt sitten emme saa voikilojamme Pietarin ja Moskovan kauppoihin. Samoin käy maitolitrojemme sekä juustojen. Valio maidon tuottajana saa pienentää tuotantoaan, samoin pienet meijierit. Venäjä ostaa ne maailmalta ja lisää omaa tuotantoaan. Minne saadaan Suomen maidot, viilit ja juustot? Tuotetaan vähemmän. Se taas on isku maataloustuottajille. Joudumme etsimään uusia vientimaita. Olemme suuren urakan edessä ja vastausta emme saa lähiaikoina.

Nyt voimassa olevat vastapakotteet koskevat kansalaisia, muodossa tai toisessa. Euroopan pakotteet Venäjää vastaan olivat lähinnä matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä. Nämä koskivat vain harvoja. Olivat kuitenkin Kremlin lähipiirin kuuluvia henkilöitä ja joitain suuryritysten johtajia.
Ranska ja Saksa suunnittelivat vielä esim aseiden vientikieltoa Venäjälle. Venäjä laittoi heti  tavalliset kansalaiset pakotteiden välillisiksi maksajiksi.

Kriisin eteneminen on sitten edennyt pieneen kauppasotaan. Tänään uutisoitiin Venäjän vievän humaanitaarista apua Itä-Ukrainaan. Tämä on viime tiedon mukaan sovittua EU:n, Yhdysvaltojen ja Ukrainan kesken. Kyse olisi SPR:n tuomaan apua kriisialueelle. Mitä tuo sitten on, se nähään lähipäivininä.  Samalla Venäjä on keskittäny joukkoja Ukrainan rajalle. Myös kapinalliset ovat uutisoineet omat toimensa. Humanitaarinen apu voi olla myös tutkimusmatka alueelle ennen suurempia toimia odotellessa.

Suomi Barentsinmeren hyötyalueella

Suomi on pohjoisessa. Sijaintimme on molemmin puolin pohjoista napapiiriä. Barents on pohjoisessa Suomesta katsottuna. Ei kaukana mutta meillä ei ole omaa yhteyttä Barentsinmerelle. Olemme sillai motissa Koillisväylään nähden ja meillä ei ole Barentsin alueen luonnovaroja käytettävisssä.

Suomi on kuitenkin Arktisen alueen tutkimuksen kärjessä ja meillä on kuitenkin eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita. Voimme koittaa myydä tätä osaamista Barentsin alueen maille. Kuitenkin olemme jäljessä tässä asiassa, emmekä ole vielä osanneet hyödyntää tätä infrasruktuuria maailmalla.

Alueen luonnon- ja mineraalivarojen kuljettaminen voisi olla meille eduksi. On puhuttu stratekisesti Norjan satamien kautta tuotavia mineraaleja ja eri jalosteita maamme läpi Eurooppaan. Tähän kutsuun Suomen pitäisi tarttua ja aloittaa työ tämän reitin saamiseksi. On kolme vaihtoehtoa ja niistä kiistellään kuntien kesken. Tietenkin tutkimuksia jokaisesta reitistä on tehty. Olisi aika hakea yhteistä tahtoa jonkun reitin saamikseksi.

Rautatie Pohjois-Suomesta Norjaan ja takaisin. Rautatieyhteys Tromsaan tai Kirkkoniemelle. Tromsan vaihroehto olisi parempi. Se olisi helpoin toteuttaa kaiken tämän jälkeen. Tämä  yhteys toisi Suomeen kuljetuskapasiteettia kauemmas maailmaan. Jo olemassa olevat rautatietyhteydet liitettynä tähän antaisi mahdollisuuden suurempaankin liikennöintiin. Venäjä on nyt sen verran arvaamaton, että jättäisin Sallan rata -vaihtoehdon käyttämättä. Venäjä kasvatttaa Alakurtin sotilastukikohtaa parhaillaan, vaikkakin sen päätarkoitus on suojella Barentsinmeren alueen infrastruktuuria.

Rautatieyhteys Jäämerelle on tulevaisuuden hanke. Se on varma, jos mikä. On puhuttu vielä Helsinki - Tallinna rautatietunnelista. Se yhdistäisi meidät Eurooppaan Rail Baltica -hankkeen kanssa. Minusta molemmat radat on syytä rakentaa. Molemmat hankkeet tarvii toistansa ja tällöin meillä olisi kuljetuskapasiteettia pitkäsi aikaa ja toisi meille työtä rakentamisvaiheessa ja sen jälkeenkin.
Vain toisen rakentaminen olisi isku maallemme.

Koillisväylä

Pääosin Venäjälle kuuluva merialue Koillisväylä on taas keskustelun ytimessä. Tuo Arktisella alueella oleva meriväylä on alkaa olla kuljettavassa kunnossa nykyään. Täällä meritie Kiinaan ja Japaniin olisi lyhempi kuin Suezin kautta eteläiseen meritiehen verrattuna.

Koillisväylä on jo kesäisin suurelta osin sula. Sen odotetaan avautuvan jäästä tulevina vuosikymmeninä lisää. Jääpeite pienenee ja avovesi lisääntyy, niin väylän käyttäminen laivatavaraliikenteellä  tulee lisääntymään.  Jo nyt osin aluksia kulkee jääkarhujen ja hylkeiden elävöittämällä alueella. Vuosisadan loppuun mennessä jäät ovat todennäköisesti sulaneet kesäisin kokonaan. Se jos mikä helpottaa liikennettä.

Koillisväylä kuuluu Venäjälle. Venäjä on jo lisännyt Koillisväylän käyttöä omissa laivakuljetuksissaan. Uusia satamia ja vanhojen satamien kunnostuksia on jo tehty. Uusia aluksia, joiden tekniikka kestää arktisia oloja, on jo rakennettu. Samoin jäänmurtajia, teknisten valmiksien kehittämistä ja pelastusjärjestelmiä on kehitetty. Näillä Venäjä aikoo sitten vastata maailman uusiin haasteisiin koittaen voittaa väylän liikenteen itselleen. Se saisi väylämaksuja ja satama maksuja meritien käyttäjiltä. Venäjä voisi täten olla isäntä ja saisi näkyvyyttä koko mailmalle.

Miten sitten talvella? Talvisin jäätä olisi sitten käytännössä koko Koillisväylän alueella. Jo nyt tarvitaan jäänmurtajia kesällä tapahtuvassa liikenteessä. Kaikki ei ole vielä auki. Tarvitaan jäänmurtajia. Toimisiko väylä talvellakin? Mahdollisesti toimisi. Väylä vaan avataan jäänmurtajilla ja jäänmurtajat avustaa Koillisväylällä kulkevia aluksia. Sitä tehdään jo nyt.

Ilmasto on talvella ankara näillä seuduilla. Tuleeko Koillisväylästä kesäaikaan toimiva elementti väyläliikenteeseen? Sitä sietää pohtia. Olosuhteet ovat joka tapauksessa vaativat. Välimatkat on pitkät ja onnettomuuksia voi sattua. Kuitenkin väylää ollaan ottamassa käyttöön ja suunnitelmat on jo vaiheessa. Se on yhtä varmaa, kuten on ilmaston lämpeneminen. Se tuo uusia haasteita.

Kaasua ja öljyä mereltä

Luin tuossa artikkelia pohjoisen ja arktisen alueen luonnonvaroista ja luonnosta.
Suomi on pohjoisen maapallon osana oleva maa ja kolmasosa Suomesta sijaitsee pohjoisen napapiirin yläpuolella. Meidät voi luokitella siten arktiseksi valtioksi.

Arktinen luonto on siten olennainen osa meidän maatamme ja maassamme on joitain pieniä luonnonvaroja ja niitä koitetaan hyödyntää ensinnäkin omaksi parhaaksi. Siten vielä, jos saatais tuosta vielä hyvinvointia kansalaisille, se toisi tuloja myös valtiolle.

Arktisen alueen luonnonvarat on pääosin toisten hyötynä ja Suomi on jäänyt pieneksi palaksi tuota suurta palapelia, jota aletaan pelata nyt Norjan, Venäjän, Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa. Matkaan on ilmoittautunut Kiina, Etelä-Afrikka, Brasilia ja Intia. Suomella ei ole näitä luonnovaroja, joihin kuuluu ennekaikkea öljy ja maakaasu. Näitä on pohjoisella Jäämerellä ja lähinnä meitä on Norjan Snösvit ja Venäjän Stokman. Nämä isot öljy ja maakaasuesiintymät ovat näillä kahdella maalla etusijalla tulevaisuuden elinkeinona.

Lisää esiintymiä on tiedossa ainakin Venäjällä. Venäjä panostaakin nyt näiden esiintymien pumppaamiseen ja jalostamiseen sekä myymään maakaasua polttoaineeksi lähialueiden valtiolle ja nyt on nähty Venäjän tekevän kauppaa jo Kiinan kanssa. Sillä onkin edellyttykset tähän ja tekniikkaa kehitetellään koko ajan lisää. Heillä on isot alueet, joita voivat hyödyntää.

Norja taas on avannut jo osan Snöhvit:n kaasukentästä ja tulee investoimaan lisää siihen. Samoilla alueilla Norjalla on Goliat:n kaasukenttä ja sekin on yksi heidän tulevaisuuden investoinnestaan. Paljon on näillä kavereilla puuhaa ja varmaa on se, että mitään näistä ei jätetä tekemättä. Näillä näkymin öljyä näiden valtioiden alueilla on vielä kymmeniksi vuosiksi ja samoin kaasuesiintymät ovat mahtavat verrattuna kotimaisiin hankkeisiin nähden.

Koirasusi

Suomessa on ollut keskustelua koirasudesta. Koirasusi on koiran ja suden risteymä ja tämä hybridi pystyy lisääntymään vielä suden kanssa. Koirasusi on vaarallinen yhdistelmä. Yksin tämä risteymä saa tuhottua maatilojen eläimistöä ja on tuhonnut karjaa siinä missä susi tekee sen. Koirasusi ei ole lemmikki. Kokonaan se ei susi, eikä koira mutta säädöksiä on olemassa koirasuden kasvattamisesta. Koirasusien määrää ei Suomen luonnossa tiedä.  Karkureita on aina ollut ja koirasusi pärjää metsässäkin.

Mitä sitten sanoa koirasudesta? On uskaliasta risteyttää susi ja koira. Tämä hybridi voi olla vaarallinen. Ehkä omistaja voi pärjätä tämän kanssa mutta sitä sitten kun tää otus pääsee luontoon. Minusta tuo otus kuuluu susiin, eikä sitä saisi kasvattaa ollenkaan. Sekarotuiseksi koiraksi otus voi olla arvaamaton. Koirasusi on villieläin, joka elää ja kasvaa susilaumassa. Metsässä nämä eläimet voivat lisääntyä keskenään, eikä näistä otuksista ole lemmikeiksi.

Laki antaa hävittää suden mutta koirasudesta ei ole säädöksiä. Miten suhtautua nuihin? Sitten on vielä Venäjän puolella olevat susilaumat ja niissä eläviä koirasusia. Venäjällä voi koirasuden kasvatus olla ihan vapaata ja kenen eläimiä nämä ovat sitten tehdessään vahinkoa maaseudulla.  Netissä oli joitan sivustoja koirasuden kasvattamisesta. Joillekin tämän hybridin kasvattaminen on ihan leipätyötä.
Voiko näitä sitte erottaa villinä elävästä laumasta ja missä menee raja kasvatetun koiran ja villieläimen välillä.

EU-parlamentin vaalit

Eilen käytiin koko Euroopassa ja Suomessa Euroopan Unionin Parlamentti vaalit. Suomella on Brysselissä on oleva 13 edustajaa ja näissä vaaleissa paikat jakautui suunnilleen samoin kuin vuonna 2009 kesällä. 13 MEP:tä vie sitten Suomen vaatimuksia ja tarpeita uuteen parlamenttiin kaikkien 25 maan edustajan kanssa. Miten tuo käytännössä toteutuu se ei näy ainakaan tavalliselle kansalaiselle ja palkansaajalle.

Suomen paikat jakautui seitsemän puolieen kesken ja vallan uusjakoa ei tapahtunut vaan kaikki sai pitää omat paikkansa vaikkakin henkilöt vaihtui. Uusia kasvoja ei juuri tullut ja ne vain paikat jakavat puolueet vaihtoivat miestä tai naista näissä vaaleissa. Vanhoja tuttuja kasvoja on tässäkin parlamentissa ja uudet valtuutetut saivat ääniä niin että ehdolla olleet tuntemattomat kasvot jäivät kauas ääniharavojen äänimäärän taakse. Trendi oli sama koko maassa. Euroopassa pärjää vain hyvät ja valitut henkilöt.

Puolueiden kesken ei muutosta tullut. Kokoomus sai pitää 3 paikkaa. Keskusta piti myös kolme paikkaa. Perusuomalaiset tuli kolmanneksi 2 paikalla. SDP piti kaksi paikkaa vaikkakin menetti ääniä toisille puolueille. Vihreillä on edelleen yksi, samoin RKP:llä.  RKP sai todennäköisesti Ahvenamaan äänet, mikä oli odotettua.

Paikat meni siis tasan. Pettymyksiä ja voittoja tuli. Osa puolueista olisi toivonut parempaa tulosta. Ainakin sen näki osasta puoluejohtajia. 13 edustajaa on vähän mutta siihen on tyytyminen. Ei näin pientä edustajistoa saa hajoamaan yhden tai kahden puolueen kesken. Pienemmät puolueet pettyivät kokonaan. Euroopan parlamentissa on 766 jäsentä ja 13 on murto-osa tästä. Siinä riittää sarkaa tehdä Suomelle sopivaa politiikkaa ja saada Suomen tärkeänä pitävät asiat näkyvillä.

Jääkikiekon MM-kisat

Valko-Venäjä, tuo sisämaa Euroopan itäosassa ja rakenteeltaan totalitäärinen valtio isännöi jääkiekon MM -kisoja tänä vuonna. Kisat on siten Minskisssä. Kisoja odotettiin vähän pelolla varsinkin kun alussa oli epäselvää millaiset kisat tulee kun valtio on noin sisäänpäinsulkeutunut.

Uutisoitiin Valko-Venäjän estävän vapaan tiedonvälityksen ulkomaille. Ensin tulikin raportti, jossa paikallinen viranomainen oli estämässä kuvaamista ja raportin tekoa jopa Suomeenkin. Jotain estämistä olikin mutta minusta esim YLEn uustiointi on ainakin ollut normaalia tiedonvälitystä.

Kisat on kuluneet alkueriin ja lohkojen keskinäisiin otteluihin. Suomen pelit olen nähnyt ja Minks Areena on täynnä väkeä ja kaikki on fanaattisia jääkiekon ystäviä. Näyttää siltä, että Valko-Venäjän kansa on kansaivälisen jääkiekon ylittämättömiä kannattajia. Kansa on jääkiekon ystävä ja se näkyy näissäkin kisoissa.

Tietysti täytyy sanoa, että tunne näitä kisoja katsoessa on jännittynyt. Valko-Venäjä on näyttänyt maailmalle kauniita naisia ja Voiton päivän paraatia kisojen alkaessa. Kuitenkin kaikki MM-sarjan joukkueet on paikalla ja näin näyttää urheilu olevan erillään maailmanpolitiikasta. Valtioiden päämiehiä ei ole näkynyt katsomossa. Ehkä pelko on oleva sittenkin olemassa.

Kirjanpainaja

Tuo puolen senttimetrin mittainen ja mahdollisesti kolme eri kuoriaista olevat tuholaiset  tekee Suomen metsissä melko suuria tuhoja varsinkin kuusikoihin ja heikentyneisiin  pystymettiin, tuulenkaatoihin, ja tuholaista saattaa pesiytyä tuoreessa kuusipuutavarassa. Laji on hyvin tunnettu Eurooopassa ja tuholainen on hyvin yleinen koko Suomessa.

Metsä voi mennä pilalle kirjanpainajan etsiessä pesintäpaikkaa kaarna väliin ja sinne se munii toukkia ja nämä toukat nakertavat käytäviä puuhun ja koteloituvat puuhun. Näistä kuorituu sitte aikuisia karjanpainajia, jotka syövät sitten puuta ja näin metsä alkaa tuhoutua. Puun solukot tukkeutuvat ja latvaosien tarvitseva neste vaikeuttaa puuta ravitsevasta itseään. Näin jopa pystymetsä saattaa tuhoutua kuivumisen takia. Tuho alkaa edetä hyvinkin nopeasti kirjanpainajien suuren lukumäärän mukaan.  Metsän voi vielä pelastaa, kun löytää tuholaiset ja kaataa metsän heinäkuuhun mennessä. Tämän yli menneet kuoriaistuhot vievät metsän kokonaan ja metsästä saatu tuotto ei enää yllä tukkimääriin. Ehkä siitä voi jotain muuta jalostustuotetta saada ja taitaa puukuorma
mennä sitten polttopuuksi.

Kirjanpainaja on siitä inhottava tuholainen, että se kestää pakkasta. Oikein kylmä talvi tuhoaa osan kuoriaisista mutta kokonaan tästä eroon pääseminen on vaikeaa. Ilmaston lämmetettsä kirjanpainaja on levinnyt jo Pohjois-Suomeen. Lämpimät  kesät kiihdyttävät tuholaisen leviämistä ja kirjanpainajaa ei saa pois muuten kuin kaatamalla metsän ja viemällä tukit pois. Jos metsää jää paikalleen niin pystyyn kuin kaadettuna se jatkaa pesiytymistään ja leviää sitten uudelle paikalle. Kirjanpainaja on tuholaisista suurin ja pelätyin vihollinen metsiemme säilymisessä.

Laittasin kuvan tähän mutta en uskalla ottaa kuvaa verkosta.

Ehdolle pääministeriksi ja kaikkeen mitä on jaossa

Aleksander Stubb asettui tänään ehdolle Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Isänmaa kutsuu. Ehdolla  on jo kaksi ehdokasta ja kolmatta odotetaan. Henna Virkkunen panttaa vielä ehdokkuuttaan. Stubilla on tuo "isänmaa kutsuu" -ajatelma käytössä jo kuinka monetta kertaa.  Ensin Eurooppaan ja sitten Suomen pääministeriksi.  Pääministeriksi on ehdolla kaksi tai kolme. Yllatyksiä tulee mutta mitä niistä vielä. Haavoja nuollaan sitten vaalien jälkeen. Kesällä saattaa olla monta toimetonta edustajaa.

Kun nämä henkilöt ovat samalla ehdolla Euroopan parlamenttiin, niin näyttää kotimaan politiikkaan kyllästyneitä miehiä ja naisia olevan ruuhkaksi asti. Pääministeri Katainen on ehdolla EU-komissaarin virkaan ja Stubb on ehdolla yhdellä kertaa niin pääministeriksi, EU-parlamentin jäseneksi ja sen myötä EU-komissaariksi. Ehdokkuudet ei ole mahdottomia mutta äänestäjillä onkin kolme vaihtoehtoa ja yksi mies.

Kokoomuksella  menee lujaa. Se on ainoa varma asia. Kokoomukselle on odotettavissa jotain. Heille on asettunut  vakituinen kannattajakunta ja sen vuoksi kaikki on yhdessä ehdolla. Lisäksi maassa on hyvin toimeen tulevia ja osa näistä liikkuvista äänestäjista on todennäköisesti ratkaisemassa pelin.   Täyskäsi on jaossa mutta sekin voi kaatua.

Hallituksen joukkopako

Pääministeri Katainen on siis jättämässä tehtäväänsä. Yleisesti tilanne on outo, kun Kataisen hallitus vaihtuu kesken vaalikauden. Olisin odottanut hallituksen istuvan vaaleihin mutta näyttää Kataisella tulleen vastuun pakoilun aatteet mieleen. Onko valtion talous niin huono, ettei hän jaksanu tehtävää?
Kataisen lähtö tuli heti uusimpien kehysriihen päätösten jälkeen. Kysyä voi, loppuko into kesken vaalikauden vetäessään hallitusrekeä ajassa, jolloin maailmatalous käy heikoilla.

Lisäksi SDP:llä on menossa puheenjohtajakamppailu, jonka myötä voi vaihtu myös valtionvarainministeri. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Kesällä Suomessa voi olla uusi hallitus, joka on yhtälailla sama vanha. Henkilöt tulevat  vaihtumaan.  Hallitusreestä jättäytyi pois Vasemmistoliitto, joka ei kestänyt ajatusta leikata köyhiltä.

Olisiko sitten ollut aika käydä eduskuntavaalit? Kyllä ja ei. Nyt on meneillään Euroopan parlamentin vaalit. Tällöin olisi ollut kahdet vaalit peräkkäin. Eduskuntavaalit on kuitenkin vuoden päästä. Katainen taisi laskea tähän saumaan, jotta oppositio ei kerkeä vaatimaan uusia vaaleja. Seuraavalle eduskunnalle jää kuin jääkin samat ongelmat, mitä nykyisellä eduskunnalla on. Tällöin uusien vaalien ajankohta pysyy näissä raameissa ja valtiontalouden ongelmat kasautuvat myös uudelle eduskunnalle.

Hallituksessa saattaa vaihtua siten kaikki suurimmat ministerit. Vihreät jättävät hallituksen mahdollisesti vielä olevien  ydinvoimapäätösten.  Hallitus nilkuttaa vaaleihin sitten vanhojen teemojen mukaan uusilla henkilöillä. En muista tällaista ministeripakoa olleen aiemmin. EU:ssa on auki useita eri virkoja mutta riittääkö kaikille halukkaille uusia tehtäviä. Keskustalla on myös omat ehdokkaat näille paikoille. SDP hakee asemiaan. Näin meillä on entisiä ministereitä EU-vaalien jälkeen paljon ja heille olisi löydettävä uusia tehtäviä. Siinä onkin sitten moni tarjolla seuraavan eduskunnan jäseneksi.

Vastuullisempaa energiantuottamista

Mitä energiaa voitaisiin käyttää, jotta maapallo säilyisi edes asuttavana? Onko meillä jo kehitteillä ympäristöystävällisempää polttoainetta?

Kasvihuoneilmiön suurin tuottaja eri teollisuudenalojen tuomat hiukkaspäästöt. Maapallon ilmakehä saa kerättyä hiilidioksidipäästöjä tietyn määrän. Meidän pitäisi saada vähennettyä teollisuuden tuomia päästöjä käytännössä kokonaan. Tilalle olisi löydettävä korvaavia energiamuotoja. Uusiutuva energia on jaloissa koko ajan. Kaikki puhuvat tästä mutta kukaan ei ole tehnyt suuria avauksia näiden puolesta.

Onko ydinvoima hyva ratkaisu? Se olisi ainakin päästötön mutta mikäli laitoksesta pääsee uraani valumaan hukkaan. Luontoon tullessa se tuhoaisi suuren alan metsää ja asutusta.
Hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen ja hävittää se samalla lailla kuin ydinjäte. Kaivamalla se syvälle kallioon.  Maa- ja metsätalouden jäte  ja yhdyskuntajäte voitaisiin ottaa talteen ja kehittää siitä uutta polttoainetta. Vetyä voitaisiin opetella käyttämään. Kyseinen tuote on vielä kehittämisvaiheessa tai ei ole vielä edes kehitteillä.

Liuskekaasu. En tiedä vielä mitä tuo on mutta olen kuullut tästä viimeaikoina tiedotusvälineistä. Liuskekaasu on hiilivetyä ja sitä on säilyneenä maaperän öljyliuskeeseen. Liuskekaasusta saadaan liuskeöljyä, jota voidaan käyttää kuten kivihiiltä energiatuottamiseen. Liuskekaasu on ympäristöystävällistä. Sitä louhiessa ei tarvita suuriakaivoksia kaasun tuottamiseen. Liuskekaasu olisi myös ympäristöystävällinen käytettäessä autojen polttoaineena. Tästä saisi vielä alkoholia mutta en usko että sitä käytettäisiin väkevien viinojen tekoon. Ei tuota tiedä mutta varsinkaan metanolia ei voi käyttää juomateollisuudessa. Itse liuskekaasu sana ei ole kovin ymmärrettävä.

Viimeisimpien tutkimusten valossa ilmasto lämpiää nyt ja vastasuudessa ja se on ihmisen aikaansaannosta.  Kasvihuoneilmiö sanaa ei ole käytetty aikaan. Ehkä me ei enää eletä kasvihuoneessa vaan kuivuutta lisäävässä ilmastossa.

Ilmastopäästöt tuovat haasteita

Ilmaston odotetaan lämpenevän. Tuo tapahtuu vielä tällä vuosisadalla. Odotukset ovat ristiritaisia niin onnistujien kuin epäonnistujien välillä. Käytämme energiaa tuhottomasti emmekä oikein osaa olla energiatta vaikka kaikki tuo energian kulutus aiheuttaa päästöjä. Nämä päästöt aiheuttaa maapallolle suuret kustannukset sitten ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Miten saamme päästöjä hallintaan? Suurilta osin valtioilla on omat päästörajat. Päästöoikeudet on suhteutettu suunnilleen valtion kokoon ja teolliseen tuotantoon. Valtiot omii päästöoikeudet ja niitä voi tietenkin myydä toiselle valtiolle. Mitä hyötyä tuosta on, ei ole selvää. Miten me päästään tavoitteeseen, jos kaikki päästöoikeudet käytetään hyväksi.
Nyt on uutta tutkimusta teollisuuden päästöistä ja sen mukaan olemme tulleet tien päähän. Nyt pitäisi siirtyä uusiutuviin luonnonvaroihin. Tuo tie on helpommin sanottua kuin tehdä.

Päästöt ovat kasvaneet erityisesti Aasiassa. Tänne halvan työvoiman maihin on keskittynyt teollisuutta ja se tuo lisää suuria päästöjä näille alueille. Kysymys onkin, onko suurehkot yritykset sittenkään päästörajoitusten takana. Valtiotasolla päästöistä on sovittu mutta ottaako elinkeinoelämä asiaa vakavasti.  Halvempien työvoimakustannusten takia erityisesti  Aasiaan keskittyvä teollisuus tuo paikalle hyvin paljon uusia päästöjä tehtaidensa takia. Samoin muutamat tehtaat Uruquaissa ja Brasiliassa tuovat paikalle lisää päästöjä.

Olen aikoja sitten lukenut artikkelin Suomen maatalouden päästöistä ilmakehään. Tässä artikkelissa puhuttiin jopa lehmien ulosteen aiheuttavan kasvihuonepäästöjä ja sen myötä hävittämään otsonia.
Tuo artikkeli oli hauska mutta kyllä meidän täytyisi alkaa käyttäytyä yksilöinä mapallomme asuttuna säilyttämisen puolesta. Jos yritykset ei ala tähän, voimme pitää ääntä heitä vastaan turuilla ja toreilla. 

Teollisuus tulee tarvimaan energiaa vielä pitkään. Fossiilisia polttoaineita poltamme vielä pitkään.
Voiko päästöistä päässä eroon sittenkään ennen ilmaston lämpenemistä? Suomi on korkean teknologian vientimaa ja meillä kehitellään uutta teknologiaa. Olisiko aika kehittää myös ratkaisuja ilmaston lämpenemisen tuomista haasteista?

Miten käynee Jutta Urpilaisen?

Hallitus tekee leikkauksensa. Näin olen ymmärtänyt kaikesta lukemisesta ja katsomisesta TV-uutisissa.  Uudet toimet eli leikkaukset kohdistuu ainakin niiden ihmisten kukkarolle, joilla on muutenkin vaikeaa. Osa voi pärjätäkin pienemmällä taloudenpidolla. Osa voi olla hukassa näiden toimien tullessa voimaan.

Kysymyksenä tuleekin miten Jutta Urpilaisen käy?
Miten käyttäytyy SDP:n kenttäväki?

SDP:llä on toukokuussa puoluekokous. Siellä on puheenjohtajan valinta. Urpilainen on istuva puheenjohtaja. Siellä hänellä on vastassa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne.
Hallitus on tehnyt kipeitä päätöksiä kautta vuosien tällä hallituskaudella. Urpilainen valtionvarainministerinä on hyväksynyt suuren osan päätöksiä meidän kansalaisten haitaksi. Tällä vaalikaudella on jäädytetty lapsiperheiden ja pienituloisten indeksikorotuksia jo 2012-2013.

Urpilaisella voi homma karata käsistä. Aika ei ole hänen puolellaan. Aiemmin tehdyt säästöpäätökset ja nämä tekevät hallaa työväestölle, perheille ja pienituloisille. Miten kansa ottaa nämä päätökset?
Miten hänen käy kevään puoluekokouksessa? Tuoko nämä päätökset hänelle tuomion valtionvarainministerin toimesta? 

Toisaalta palkansaajille on palkankorotukset niin tälle ja ensi vuodelle. Nämä tuo niille, joilla on työ rahaa käyttöön lisää. Heillä ei asiat ole huonosti. Tämä kompensoi vähän näitä menoja. Jos taas nämä ratkaisut tuovat työttömiä, sitten tuo ei ole niin hyvä asia. Antti Rinne on ammattiyhdistyliikkeen miehiä. Tämä voi olla hänelle hyväksi mutta myös haitaksi.

Kumpi heistä tulee SDP:n puheejohtajaksi? Vastuu tästä ei ole helppo uudellekaan puheenjohtajalle. Tehtiinkö näitä säästöpäätöksiä kansainvälisten luottoluokittajien takia? Tehtiinkö näitä päätöksiä tulevaisuuden sukupolvien takia? Minkä tahansa takia, ei nämä päätökset ole mielusia. Ei ainakaan kansalle, eikä tuleville suomalaisille. 

Valtion talouden tasapainottaminen

Hallitus nuiji pöytään uudet luvut valtion talouden tasapainottamiselle. Paljon tuli asiaa niin säästämisestä kuin verojen korotusten puolesta. Kaksi suurinta puoluetta SDP ja Kokoomus ovat suurimpien säästötoimenpiteiden takana. Tietenkin kaikki pienet puolueet ajoivat samoja asioita.
Maatamme johtaa usean puolueen hallitus, jonka päätökset ovat olleet ihan päättömiä sen vuoksi, että jokainen puolue on halunnut saada äänensä kuuluviin. Näin hallituskausi on näyttänyt melkoiselta toheloinnilta ympäri kaikkien päätösten.

Mitä sitten on uudet säästötoimenpiteet?   Lapsilisien leikkaukset. Onko tosiaan niin, että neljä muuta puoluetta antaa Kokoomuksen päättää lapsiperheiden asioista. Kokoomus on ajanut kaikkea työväen asiaa yli presidentinvaalikampajan ja nyt se pakottaa muut puolueet (SDP ja muut) leikkaamaan lapsiperheiltä. Outoa toimintaa. Toinen juttu on se, että pienituloisten etuja pienennetään.

Uutisissa 20.30 sanottiin pienituloisen häviävän 5 euroa kuukaudessa. Minä olen sitä mieltä, että tuo on aika pieni summa, johon ei ole uskominen. Pienituloinen ihminen maksaa kaiken sen hintojen nousun, joka tulee eteen niin 2014 kuin 2015.  Hinnat nousee ja näin todellinen summa on jossain 20 euron paikkeilla kuukaudessa. Eläkkeet ja muut etuudet ei nouse, joten pienituloisen on jätettävä jotain ostamatta tämän päätöksen myötä. Näin on myös lapsiperheillä. Lapsilisien leikkaukset tekee jo satojen eurojen loven perheiden kustannuksiin.

Ei säästöt ole sen helpompia työssä käyvällekään. Asuntolainakorkojen verovähennys nostaa myös heidän kuukausittautisia menojaan. Samoin kinteistöverojen nousu ja bensaveron nousu. Kysymyksenä tuleekin kuinka tästä eteenpäin mennään. Kaikki maksut nousee ja näin suomalaiset joutuu priodisoimaan menojaan ja näin on tyydyttävä vähempään. Lapsiltakin voi harrastukset vähentyä.

Jos nää toimet ovat välttämättömiä. Toivoisin kuitenkin päättäjien miettivän tulevaisuutta. Näin kaikilla ei ole varaa koulutukseen, työn tekemiseen ja asumiseen.  Olen itse nähnyt tämmösiä toimenpiteitä  jo 1990 -luvulla. Joudummeko toistaa nämä toimenpiteet? Nähtävästi. Eihän meitä kaikkia tarvita kansantalouden ylläpitoon mutta otammeko vastaan uudet säästöt oman tulevaisuuden ylläpitämiseksi. Hyvin menevillä tämä menee mutta mitä tää tekee työelämän ulkopuolelle jääneille ihmisille.

Juttu on niin, että tästä saa niin paljon asiaa. Ei yhdessä artikkelissa saa vastausta tämmöiseen asiaan. Jokatapauksessa meidän yhteiskunta voi huonosti. Se näkyy monessa yhteydessä. Tietysti ei ole yhtä oikeaa päätöstä valtion talouden tasapainottamiseen. Kuitenkin meillä ollaan siinä tilanteessa, missä on paljon avun tarvitsioita. Miten me hoidetaan kaikki nää? Jätetäänkö nämä ihmiset omilleen ja keskitytään pitämään yllä hyvätuloisten asemaa. Heitän tän vain keskustelun avaukseksi. Suomi pärjää vain yhteistyöllä ja vain kaikkien yhteiskuntaelementtien  kanssa.

Ukraina näyttää menettäneen Krimin - Riittäkö tämä Putinille?

Ukraina on menettänyt Krimin niemimaan Venäjälle. Suuri saalis siten Putinille. Putin on onnistunut saamaan kaikki kehittyneet länsimaat varpailleen. Syynä on Krim. Tarkemmin sanottuna Ukrainaan kohdistunut kriisi. Ukraina on itsenäinen valtio ja nyt suurempi valtio on ottanut osan siitä itselleen.

Tätä ei kukaan osannut odottaa. Eurooppa ja Yhdysvallat on asettaneet kauppa ja venäläisien poliitikkojen ja suurrikkaita matkustuskieltoon. Toistaiseksi tämä ei ole tehnyt pahaa Venäjä taloudelle ja Eurooppa on itse vaikeassa tilanteessa mahtava idänkaupan kanssa. EU ja Venäjä. Euroopan valtiot tulevat myös kärsimään itse näistä pakotteista juuri keskenäisen kaupan kanssa Venäjälle.

Venäjä on valtio, joka pärjää itsenäisesti ilman valtioiden välistä kauppaa mutta Euroopan valtiot ovat kohtalaisen riippuvaisia Venäjän kaupasta. Venäjällä itsellään on mineraaleja, viljaa ja materiaalia omalle kansalleen, varsinkin kun sitä ei voi viedä ulkomaille. Heidän resurssinsa riittää pitkälle tulevaisuuteen ja Venäjä saattaa lopettaa ulkomaan viennin kokonaan. Erityisesti länteen. Idässä heillä on Kiina, joka on ollut aina jokseenkin hyvä veli Venäjälle omalla kommunistisella ideologiallaan. Kauppa Kiina ja Venäjä voivat käydä kahdestaan, ilman länsimaita.

Venäjällä on intressit tulla kohti länttä. Varsinkin Putin on laittanut kaikki voimansa saavutettujen etujen valtaamiseen. Kukaan ei tiedä, riittääkö Venäjälle Krim vai haluaako se laajeta enemmän länteen. Helppoa tuo ei ole mutta suuremman voimalla nyky Venäjä saattaa olla vielä laajempi tulevaisuudessa. Erikoista tuossa on se, että Putin on sitä mieltä, että Ukraina ja muut Itä-Euroopan kansallisuudet lähti laittomasti Neuvostoliitosta.

Miten asia on? Suurelta osilta Eurooppa ja Yhdysvallat saa nyt jäädyttää suhteitaan Venäjään. Venäjä on alkanut haalimaan itselleen etupiiriä. Naton tultua itään Venäjä vastaa samalla mitalla. Putin ei  osaa elää sivistyneessä maassa toisten valtioiden kanssa rinnakkain. Hän  haluaa olla suuri tsaari, joka ei keino kaihda saavuttaakseen haluamansa. Todennäköisesti hän ihailee niin Stalinia kuin Venäjän ruhtinaskunnan tsaareja. Kukahan heistä olisi kuten Putin? Pietari Suuri kenties. Vladimir Putin Suuri.

Odottelemme seuraavia siirtoja. Mitä nuo sitten onkin? Ukraina on vetäytynyt Krimiltä ja siellä on nyt uudet johtajat. Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut maanataina lain, jolla Krim liitettiin osaksi Venäjää. Toivokaamme, että tämä riittäisi presidentti Putinille. Varmuutta ei voi olla. Putin on toistanut monesti Yhdysvaltojen menneen itsenäisesti mm Irakiin ja näin hän perustelee toimiansa Krimillä.  Muuten tässä on kaulaansa myöten nesteessä kaikki Euroopan maat.

Sitten vielä tää: Missään ei ole ennustettu näitä Venäjän toimia. Joitain kriisejä/sotia on oltu ennustettu jopa Nostradamuksen kirjoissa ja jotkun tahot ovat löytäneet yhteyksiä jopa Raamatusta.
Tuleeko nämä tapahtumat ennustuksiin sitten jälkikäteen? Olisiko parempi olla tekemättä tämmöisiä.

Oluen myyntiä rajoittavia ehdotuksia on olemassa

Luin eilen ensin Helsingin Sanomista ja myöhemmin illalla HS.fi sivustolta seuraavaa.
Uutta alkoholilakia ollaan sorvaamassa hallituksessa. Pääorganisoijana on peruspalveluministeri Susanna Huovinen esikuntineen. Oluen myyntiin kaavaillaan muutoksia niin, että olutta saisi enää kello 18.00 illalla. Samalla loppuisi oluen viikonloppumyynti kokonaan.
Ehdotus on minusta aivan tyhmä ja ihmeellinen. On hyvä että etsitään keinoja alkoholihaittojen ehkäisyyn mutta oluen saannin rajaaminen vain viikolle olisi uhkarohkea veto viedä resursseja nilkuttavalta yhteiskunnalta. Meillä kun tällä hetkellä on vaikeuksia kaikilla yhteiskunta-aloilla.

Tietenkin ostorajoitus tehdään erityisesti ongelmakäyttäjien takia. Nämä henkilöt ovat monesti työttömiä ja heillä on aikaa ostaa juomansa jo päivällä. Uskon ostojen keskittyvän jo päivälle ja täten juopilaat ovat edelleen ongelmakäyttäjiä. Tietenkin nuorten juominen on osasyynä ostorajoitusten  ehdotteluun. Nuorilla menee useasti viikonloppu ryypätessä kavereiden kesken. Samoin ongelmakäyttäjillä. En usko ostorajoitusten tuovan suurempaa hyötyä yhteiskunnassa.

Tuo rajoitus koskisi eniten työssäkäyvää henkilöä. Kauppaan joutusi menee aiemmin ja mahdollisesti heti työpäivän jälkeen. Nykyinen säädös antaa hengähdysajan töitten jälkeen ja asioimaan pääsee myöhemminkin. Epäilen usean normaalikansalaisen ostavan olutta varsinkin perjantaina kaupan käynnin yhteydessä. Normikansalainen ei juo isommin vaan ostaa oluen työviikon päätteeksi nauttien sen iltauutisten aikaan. Minusta se ryhmä joihin tämä rajoitus vaikuttaa, on he jotka käyvät  päivät työssä ja tekee ostoksensa illalla kello kuuden jälkeen.  He olisisivat näiden säädösten kärsijöitä.

Saadaanko juominen kuriin kuitenkaan uudella lailla? En mene sanoo mutta epäilen alkoholin välittämisen kasvavan tämmöisen lain voimaantulon jälkeen. Samoin juomien tuominen Virosta lisäisi oluen määrää. Olutta tuotais enemmän Tallinnasta ja tän lisäksi väkevien juominen voisi lisääntyä. Tietenkin tää vaikuttasi joidenkin ostokäyttäytymiseen mutta minusta tämä laki olisi väärä keino puuttua alkoholin liikakäyttöön.

Tämän päivän työelämä on mennyt pirstaleiseksi ja työttömiä on paljon. Vapaa-aikaa on riitävästi ja näin ollen alkoholin käyttö on lisääntynyt. Joutilas vapaa-aika lisää oluen kulutusta. Näin meillä on siten monia ongelmia, jotka johtuu alkoholin käytöstä. Itse kannatan kansalaisten työllistämistä ja resurssien siirtämistä näihin ihmisiin uusien rajoitusten sijaan. Kun ihmiset käy töissä, niin heillä ei ole aikaa käydä olutostoksilla. Oluen kulutus vähenisi ja täten se toisi yhteiskuntaan lisää resursseja. Ei työssäkäyvä ihminen ole ostoskeskuksissa norkoilemassa kavereiden kanssa. Valtio saisi verotuloja ja kansalaiset sirkushuvinsa.

Ukraina ja Venäjä - Kuinka maailmanjärjestys pidetään

Uutisissa on ollut jo kaksi viikkoa vakavia yhteenottoja Ukrainassa. Levottomudet ovat alkaneet jo kuukausia sitten. Ukrainalaiset ovat eläneet jo viikkoja jonkin sortin pelossa. Pelko on Venäjä. Venäjä ja Ukraina ovat naapurivaltioita. Ukrainassa on suuri venäläisväestö ja varsinkin Krimilla on paljon venäjän kansalaisia. Krimillä on tosin joukossa tataareja, jotka tulivat Krimille siirtotyöläisinä.

Venäjää puhuvat ja venäläiset ukrainalaiset asuu itäosassa Ukrainaa. He ovat käyneet kauppaa ja plokkipolitiikkaa itäisen naapurin kanssa. Lännessä ollaan enemmän länsimyönteisiä ja täten maassa on tavallaan kahta eri polittista ryhmittymää.

Ukraina on saanut uuden hallinnon ja toisaalta vanha hallinto ei ole jättänyt paikkaansa. Vanhan hallinnon edustajat ovat todennäökoisesti paenneet maasta. Uusi hallinto on taas ottanut ohjat käsiin vaikkakin vanha hallinto ei ole eronnut. Alkuviikolla saatiin kuvaa vanhan hallinnon jumittumisesta valtaan, jota heillä ei enää ole.

Sitten Krim on osa Ukrainaa ja siellä ongelmat ovat kärjistyneet jo sotatilaa muistuttavaa toimintaan.
Tavallaan maat on sodassa mutta isommin laukauksien vaihtoa ei ole ollut. Ukrainan uusi pääministeri on jo antanut tällaisen lausunnon tiedotusvälineille. Krim on osa Ukrainaa mutta Venäjä näyttää haluavan Krimin omakseen. Todennäköisin syy on Krimillä olevat venäläiset tukikohdat. Nämä saadakseen Venäjä taitaa olla valmis ottamaan Krimin haltuunsa. Tällöin Venäjällä olisi suuremmat toimintamahdollisuudet Mustallamerellä. Venäjä olisi lähempänä Turkkia, joka on NATO maa. Venäjä näyttää näin lännelle puolustavansa lähialueita NATOa vastaan.

Venäjän hallinto elää yhä imperialistista maailmanvaltaa. Haluaa saada naapurimaat pelkäämään itseään jotta eivät liittyisi läntiseen puolustusliittoon. Venäjä ei tykkää Baltian maiden NATO jäsenyydestä ja nyt viimeisetkin entisen Neuvostoliiton alueet ovat liukumassa länteen. Tää on uhka Venäjälle heidän (Venäjän hallinnon) mielestä. Onko he oikeasti peloissaan vai onko tämä yhteenotto halua palata 1980 luvulle Neuvostoliiton aikaan. Näiden toimien syytä perustellaan oman maan väestön puolustaminen ja vielä toisessa valtiossa.

Kuinka ihmiset siten elää kun työtä ei ole siinä mittakaavassa

Työpaikkoja on ulosliputettu ihan sikana. Trendi näyttää olevan sellainen, että siitä ei tule loppua. Suuret yritykset ulkoistavat toimintoja pienille toimijoille ja  pienet yritykset joutuvat palkkaamaan pienipalkkaista työntekijää, jotta kustannukset säilyy suhteellisina. Työajat jäävät myös lyhyiksi ja päivän pituus vaihtelee puolipäivätyöstä osapäivätyöhön. Itse käytän monesti termiä tuntityö.
Mitä sitten työntekijä voi tehdä asialle? Toistaiseksi ei mitään. On vain sopeuduttava tilanteeseen ja uhrattava itsensä työn puolesta. Jos ei nyt ihan fyysisesti, niin henkisesti.

Luin tuon Tompan tekstin Työpaikkaongelma Suomessa  tähän ja laitan tuosta muutaman kommentin noista ajatuksista.

Työajan lyhentäminen on todennäköisesti tehtävä vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kysymys onkin, mistä turvataan työntekijöiden palkkataso, jotta kuluttajilla olisi rahaa hankkia tarpeellisia hyödykkeitä. Tässä tulee esiin halpatavaroiden tuonti markkinoille, joita pienituloisille tyrkytetään. Näin hyväksyttäis se että tulot olisivat suunnilleen yhtäsuuret kuin menot. Kokonaisuus pettää, sillä halvalla tuotetut tuotteet ovat huonolaatuisia. Niitä joutuu siten ostamaan enemmän.

Ulkomaista työvoimaa tuodaan tosiaan halvempien kustannusten takia. Jossain yhteyksissä tätä asiaa ei ole peitelty vaan sanottu suoraan haasattelussa homman olevan totta. Sitten suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi ja siten eivät voi hyväksyä työnantajan toimia. Toinen pointti on ns. aputyövoiman tuominen ja perustaminen työmarkkinoille. Nämä ihmiset saavat käytännössä työmarkkinatuen vastaista palkkaa. Tietenkin heillä on jotain puuhaa päiville mutta jaksaminen ei ole taattua työpaikalla. Harvoin tästä saa pysyvää työpaikkaa. Aputyömarkkinat ovat niitä ihmisiä, jotka tekevät osa-aikaista/tuntiyötä joita tänä päivänäkin jo käytetään.

Työnantajalle voisi laittaa jonkun maksu esim. sivukulujen suurenenminen, mitä lyhempi työsuhde on. Tai sitten veroluontonen maksu valtiolle ja se olisi sitä suurempi mitä lyhempi työsuhde on. Ammattiyhdistyliikkeen toiminnan turvaaminen olisi ehtojen laittaminen tuöehtosopimukseen. Tämä kysymys olisi mittava toimenpide ja en usko tuommoisen pykälän tuloa työehtosopimukseen ihan heti. Neuvottelut tämmöisestä olisivat hyvin pitkät aikaa vievät.

Korkean osaamisen maassa meillä tosiaan on jo pienipalkkaista työvoimaa. Meillä alkaa olla higtech:a ja matalan työtason työntekijää. Uudet työt pienissä yrityksissä on usein matalapalkkaista. Yritykset eivät investoi helposti peläten taantumaa. Työntekijöitä ei oteta ja työt tehdään sitten vähemmällä väellä. Nykyisellä tasolla menemme vääjäämättä tilanteessa, jossa jo osin ollaan. Meillä on korkean tason osaamista mutta rahaa on palkata vain pienipalkkaista työvoimaa. Higtech:a ja osa-aikaista biljardipöydän hoitajaa.

Työpaikka, miten se säilytetään

Työt on vähentyneet tänä päivänä.  Miten pääsee työhön tänä päivänä?  Kysymykset on hyvä asettaa oikealle paikalleen, kun työ ei ole selviö nykyisessä maailmassa. Mistä keinot työn palauttamiseen tärkeäksi osaksi ihmisten elämiseen.

Tänä päivänä on paljon työttömiä ja minusta yhteiskuntaan annetaan jäädä tietty marginaali, jolle ei tehdä mitään. Yhteiskuntaan hyväksytään tietty marginaali, joita ei yritetä edes auttaa työllistymään. Kuinka tämä päässy tapahtumaan?

Kun maassa on yhtäaikaa työvoimapula ja tämän vastapainoksi on suuri määrä työttömiä kyseisellä alalla. Ihmettelyn aihetta siten riittää. Eikö tälle voi tehdä mitään asian korjautumiseksi.
Kysyä voikin, mikä se tämmöinen työllistäminen sitten on. Kuka vastaa kenenkin työpaikasta ja eikö yhteisen hyvän vuoksi tarvitsisi työllistää myös ne ihmiset, jotka ovat työttömänä työnhakijoita.
 
Onko kysymys työtuntimäärän pienentyminen? Työt on jaksotettu niin, että ns. kokopäivätyötä tuskin on. On osapäivätyötä ja 2- ja 3- vuorotyötä. Kaikissa näissä ei enää lasketa kuin tunti tunnista ja siten työaika on vain 4-6 tuntia päivässä. Tietenkin osalla työväestä on vielä kokopäivätyö. En vaan ole nähnyt/kokenut juuri kokopäivätyötä aikanaan. Sitten voi olle se että saa tehdä työtä kokopäiväisesti mutta palkka pysyy koko ajan samana.

Ihmettelee yhtäaikaista työvoimapulaa ja työttömien työnhakijoiden määrää.  Työn määrää pitäisi lisätä Suomessa. Miten tuota työn määrää lisätään, kun on paljon työttömiä työnhakijoita, jotka odottavat pääsyä uuteen työpaikkaan. Nämä ihmiset ei voi tehdä mitään työajan pidentämisen eteen kun heitä ei oteta vastaan työmarkkinoilla.

Laitan tähän yhden jutun jonka kuulin kauan aikaa sitten. Mitä on työnantaja joutuisi maksamaan veroa tai vastaavaa maksua palkatessaan ulkopuolista työvoimaa. Kyse on rajusta toimesta työnantajaa kohtaan mutta olisiko hyvä kokeilla tätäkin keinoa saada työurat pidemmäksi. Näin tulisi ns. sakkoa siitä, että irtisanoo ja ottaa uuden työntekijän. Palkkaamalla uuden ei saisi taloudellisia hyötyjä, niin kuin nykyisellä lainsäädännöllä saa.
Kummalla on enemmän rahaa taskussa, työntekijällä vai yrittäjällä?
Yrittäjä joutuisi ottamaan takaisin sen työntekijän jonka lomautti ja irtisanoi. Tällöin hyöty olisi parempi työntekijän puolella.
Onhan nyt puhuttanut ELY-keskuksen lupaama tapa, jolla voi ottaa ulkomaista työvoimaa palvelukseen kotimaisen työvoiman sijaan. Perustelua tuskin tarvii laittaa.

Tietenkin tuo vero olisi sitä suurempi, mitä enemmän yritykset käyttää ulkopuolista työvoimaa. Auttaisiko tämä keino yhtään työttömyyteen ja työuria pidentävään toimintaan? Tällöin työ olisi varmenpi tulonlähde työntekijälle ja tämä toisi myös verotuloja valtiolle. Tällöin jouduttaisiin miettimään yhteiskunnan etua.

Yhteiskunta on me, jotka elämme siinä ja haluammeko jakaa hyvinvoinnin kaikille yhteisesti pitäen Suomen hyvinvointivaltiona vai lähdemmekö purkamaan hyvinvointivaltiota niiden kustannuksella, jotka ovat jo nyt syrjäytyneet työmarkkinoilta.

Pohdiskelua työelämästä

Suomalainen yhteiskunta on aika sekava. Kun kuuntelee uutisia yritysten ostamisesta ja myymisestä. Taas on menty eteenpäin kunnollisen suomalaisen elinkeinon myymisestä ulkomailla. Viimeisin on Rautaruukin myyminen ruotsalaiselle SSAB:lle.

Työpaikkoja katoaa vaihteeksi lisää. Meillä vaan nyökytellään asialle ja ollaan hiljaa saamattomuuden edessä.  Tätä kehitystä on jatkunut jo pitkään. Onhan yrityskauppoja ollut ennenkin mutta silloin ne pysyi Suomen rajojen sisällä. Nykyään globaaleja yrityskauppoja tekee jokainen maassa esiintyvä yritys.  Suomalaisen työn jättää taakseen useita tuhansia ihmisiä ja heille pitäisi löytää korvaavaa toimintaa ja työtä. Suomalainen työ on hävinnyt tästä maasta ja häviää vastasuudessakin.

Tutkimustakin asiasta on tehty. Uusimman tutkimuksen myötä kymmeniä prosentteja suomalaisesta työstä häviää automatisoitumisen myötä. Työ muuttuu sen myötä mitä enemmän saadaan automatisoitua työvaiheita. Automaation lisäksi ollaan kehitetty useita apulaitteita ja teknisiä apulaisia. Nämä robotit tulevat viemään osan töistä varsinkin kun ne on saatu kehitettyä toimimaan omaehtoisesti.  Olihan juttua siitä, että Suomi ei pärjäisi maailmassa jos emme ala kehittämään toimivaa robottia ihmisen rinnalle.

Minusta tällaiset apulaiset ovat hyvä lisä työelämään. Itse vaan kannatan robotisoitumista kunnes saavutetaan piste, jossa robotti tulee yhtä älykkääksi kuin ihminen. Tämän älykkyystason alle täytyisi robotin toiminnaltaan olla.

Suomessa ja maailmassa on vielä näitä ammatteja. Tutkimuksen mukaan ammatteja häviää lähimmän 20 -30 vuoden kuluttua. Näitä töitä ja ammateja sitten vielä on. Kaikesta huolimatta on vielä tilanne, että näitä töitä on. Kuitenkin työttömiä on paljon usealla alalla. Suurin osa työttömistä olisi vielä valmis tekemään työtä. Työtä ei kuitenkaan ole vaikka eri alojen yrityksiä vielä on. Ihmettelen tätä kehitystä kun työttömänä olo ei ole välttämättä ihmisen oma tahto.

Onko tarkoitus jättää ne ihmiset työelämän ulkopuolelle, jotka vielä haluaisivat tehdä perinteistä työtä automaatiosta huolimatta. Minäkin voin opetella omaan työhöni automaatiota niin paljon kun tarvii. Kun sen lisäksi voisin vielä tehdä jotain myös käsityönä. Miksi hävittää käsityö? Onko keskittyminen tiettyy tuotteeeseen ja automaatioon ainoa keino lisätä työtä?

Työelämä on muuttunut. Silti meillä on paljon työväestöä, joka kaipaa puuhaa. Eikö voitais ottaa tähän tilanteeseen sopiva malli. Annetaan niille ihmisille työtä, jotka haluaa. Annetaan ihmisten tehdä sitä mitä haluaa. Sovitetaan heille malli, joka vie heidät eläkkeelle kunniallisesti. Opetetaan yhdessä nuoret ja koululaiset uuteen työmalliin. Kun kaiki tietää yhdessä mitä on tulossa, uuden työtavan oppiminen ei ole niin tuskallista kuin nyt. Tällä hetkellä vanhat irtisanotaan ja uudet opetetaan uusille urille. Miksei näitä kahta voida viedä yhdessä läpi. Näin kaikki saisivat sen mitä haluavat ja voidaan yhdessä todeta uuden ajan alkaneen.

Sähkön kulutushuippu on talvella

Talvi on kyllä hiljaista aikaa kaikkialla. Taitaa suurinpana esiintyjänä olla sähköyhtiöt, jotka joutuvat jakamaan sähköä niin lämmitykseen kuin valaistukseen. Pimeässä ei voi tehdä mitään ja kylmä kangistaa suurimman osan yhteiskunnan elementeistä.

Sähkö on kyllä välttämätön ja talvella kustannukset nousee, jos ei nyt pilviin, niin kuitenkin korkealle. Meidän maamme on niin pohjoisessa, että emme voi paeta kulutushuippua yhtenäkään vuonna. Vuodet vierii ja maapallo kulkee eteenpäin saaden vuosia aikaan pitkän rupeaman elämässä.
Ihmiset elää tietyn ajan ja maapallo vain jatkaa kulkuaan vuodesta toiseen.

Sähkön kulutus on huipussaan. Kulutushuippu voi jatkua vielä kuukauden. Kylmä ilmanala vie voimia ja resursseja aika mojovasti. Kuka tuon maksaa. Sähkön hinnasta kyllä puhutaan mutta sitä ei koskaan aseteta vertailukohteeksi muiden kustannusten kanssa. Kai se on niin välttämätön meille, että unohdamme sen kaikkialla. Paljon Suomessa on kustannuksia olosuhteuden kanssa. Niistä ei juuri puhuta koska aina emme tarvi näitä ja voimme olla vähemmällä tarpeella näiden kanssa. Sähkö on taas se mitä ilman emme voi elää. Sähkö on yhteiskunnan kannalta tärkein asia mikä pitää toimia, jotta yhteiskunnan toimijat voivat elää. Tää tekee sähköstä arvon arvaamattoman ja olemme pulassa ilman sitä.

Sähkön tuottaminen on alan yhtiöiden toimintaa. Se on liiketoimintaa siinä missä kaikki toisetkin elinkeinonharjoittajat ovat. Sähköyhtiöt on suuria toimijoita. Niillä on kriteerit, mitä sähkön tuottamisesta on tultava. Sähköä myydään myös  ulkomaille. Sähköä tuotetaan ja toimitetaan yli valtion rajojen ja parhaat tuottajat menestyvät tuotannossa suurella voitolla. Kuka sitten mitäkin.

Voisiko yksityinen henkilö alkaa tuottaa sähköä? Toisaalta voi kysyä, voiko yksityinen henkilö tuottaa sähköä vain itselleen? Pienyritystoiminta sähköalalla ei juuri ole. Taitaa olla, ettei ole olemassa yksityistä pienyrittäjää. Joku kansalainen on voinut asentaa  aurinkopaneelit talonsa katolle.

Kaikesta huolimatta sähkö on hyvä mittari yhteiskunnan kehityksestä ja menestyksestä. Sähkö auttaa monessa asiassa. Se tuo valoa koteihin, lämpöä koteihin ja kaupungit käy sähköllä. Meillä ei olla totuttu sähköttömään elämään ja sähkö on suuressa määrin luontoa säästävä energiamuoto. Eri asia on sitten kuinka suurella taloudellisella satsauksella sitä käytetään.

Jokapäiväinen ruokamme

Jokapäiväiseen elämään ja toisinaan päivää tauottaa syöminen. Syömistä suositellaan jaksottain koko  päivän aikana. Syöminen ja nälkä on jokapäiväinen vieraamme.

Miten sitte syödä?

Onko aamulla syötävä kunnolla vai riittääkö joku voileipä ja kahvi. Onko syömättä jättäminen vaihtoehto lähteä liikenteeseen?
Minua askarruttaa todellakin ruoka. Päivittäiset ateriat on syötävä, vaikka ei tuntisi nälkää. Näin minua ohjattiin muuan vuosi sitten. Onko säännölliset ruokailuajat järkeviä?

Itselläni on tapana syödä aamulla.  Tuo tapa jäi vuosia sitten päälle kun täytyi nousta ylös aamulla ennen 6.00. kun seuraava ruoka oli puolelta päivin. Tällöin tuli tarvetta ruoalle 11.30.
Nykyään mietin monesti aamulla olisiko parempi syödä aamulla vähemmän ja sitten syödä lounas puolenpäivän aikaaan.

Ravintosuositukset suosii kaikkea hiilihydraatista rasvoihin ja proteiineihin päivittäin. Miten tämä tulee täytettyä aikuisella, kun vanhemmiten aineenvaihdunta heikkenee ja energiaa tarvii vähemmän.
Itselläni vaikeaa on se, että on tottunut syömään kunnolla ja ruoan määrän vähentäminen on raskasta toteuttaa. Mistä löydän sen sopivan energiamäärän mitä tarvin jotta en suurenisi enempää vyötäröltä ja muualta kehossa.

Kuka on sitte parempi tässä? Ylipainoisuus vaivaa suurta osaa suomalaisia. Tutkimusten mukaan liikalihavuus on taittunu. Hyvä asia mutta ei lohduta ylipainoista. Se kellä on ylipaino, on jo hävinnyt tässä mielessä.

Kun tulisi tehtyä jotain ruumiillista, niin siten paino olisi kurissa. Olen huomannu sen ollessa pari viikkoa luonnossa liikuen ja tehden pientä puuhaa.  Elimistön rasitus on näin suurempi ja tällöin kuluttaa energiaa. Se tekee elimistölle hyvää. Mielikin on parempi ollessa luonnossa. Tällöin tulee syötyäkin silloin kun tarvii, eikä syöminen jaksota päivää.

Painon kanssa tapellessa jää päälle laihdutusinto ja siten mahdollinen stressi, niin tuskin painoa kurissa pitää mikään asia. Syöminen jaksottaa päivää niin, että sitä odottaa seuraavan aterian tuloa. Tällöin unohtuu muu elämä ja painoa alkaa tulla huomaamatta.

Ruoka on kuitenkin se juttu, joka pitää meistä huolta ja elimistömmekin tarvii ruokaa jaksaakseen. Sopivan ruokamäärän löytäminen voi viedä aikaa ja resursseja. Kyllä säännöllisissä ruokailuajoilla on merkitystä ruuan määrän järkeistämisellä. Paino voi tuntua raskaalta mutta säännöissä on vinha perä.

Vanha rakennus uimahallina

Martinlaaksossa oleva uimahalli on ollut suljettuna elokuusta 2013. Ensin siitä tuli tietoa niukasti ja kukaan ei halunnut vastata kysymyksiin asiasta. Syytä en tiedä. Tiedotettiin hallin olevan suljettu mahdollisten kattorakenteiden vuoksi. Tuo on todella vakava vika ja tuota ei voi väheksyä yhtään. Kuitenkin uimahallia käytettiin ilman mitään olemassa olevaa vaaraa. Itsekin käytin tuota liikuntamuotoa kuntoni ylläpitämiseen ilman mitään pelkoa. Tosiaan en tiennyt tuommoisten vaara-aiheuttajien olevan edes olemassa. 

Uimahalli on vanha ja tasakattoinen rakennus. Kattorakenteet on tänä aikana ottanut vastaan kaiken kosteuden ja sen myötä myös saanu rakenteisiin kosteutta. Pystyrakenteista ja kantavista rakenteista ei ole edes kirjoitettu koko aikana. Voiko ainoastaa katto olla niin hajalla ja kantavat pystöt olisivat ehjänä. Nämä ei olisi saanut kosteutta. Kyllä pystypalkit on myös heikentyneet ja tällöin koko rakennus on vaarallinen.

Paikka on todennäköisesti suljettu pitkään. Minulla on näin uimahallin käyttö vähentynyt kokonaan. Länsi-Vantaalla on toinen uimahalli Myyrmäessä. En ole ainakaan nyt märällä ja kylmällä säätilalla alkanu käymään tuolla. 

Remontteerataan rakennus eli ei. Rakennus on semmoisessa kunnossa, että se tuottaa työtä. On mietittävä mitä tuolle rakennukselle tehdään. 40 vuotias rakennus on jo elämää nähny ja se ei jaksa kantaa taakkaa paljoa enempää. Uimahalli on hyvä julkinen kauntoilupakka. On toisiakin liikuntamuotoja joita voi tehdä. Ei kannata olla katkera tuon sulkemisesta. 
Se on palvellut kansalaisia aikansa.