Maitotuet

Maailmassa on erilaisia valtiojärjestelmiä. Yksi näistä on ihan itärajamme toisella puolen. Kyse on Venäjästä Suomen suurimmasta kauppakumppanista. Nyt kun maailman huomio on kiinnittynyt itäiseen Eurooppaan, siitä on ja on ollut seurauksia Suomen talouteen. Idänkauppa ei toimi. Ainakaan ei toimi siten miten Suomelle tästä yhteoistyöstä tulleet hyödyt on osoittanu.

Suomi on yrittäny saada hyvitystä Venäjän kaupan tuomaan hävikkiin Euroopalta mutta huonoin tuloksin. Ensin saatiin lämmin kättely eurooppalaisilta kumppaneiltamme. Sitten vähemmälle huomiolle jääneet tuet saatiin mutta kovan väännön perustana. Suomi haki EU-tukia maidontuottajille menetettyjen eurojen tilalle, jotka normaalisti tulee idänkaupan tuloksena.

Ensiksi saatiin vain henkistä tukea ja ymmärrrystä Euroopalta maitotukien saamiseen. Tähän otettiin kantaa hyvinkin tunteikkaasti mediassa ja maatalousväestön keskuudessa. Neuvottelut jäivät laihoiksi. Syynä oli muutaman prosenttiyksikön ero johonkin eurooppalaisen tilastoon mitattuna ja Suomi jäi ulkopuolelle kumppaneittemme lupauksista huolimatta.

Kun kansa ja asianomaiset karjataloudet jyrähtivät mediassa selityksiä riitti. Selittelyt olivat keksityn oloisia  ja vaikesti ymmärrrettäviä sekä valitettavan outoja. EU-kumppaniemme mukaan ehdot joilla tukea saa ei täyty. Suomen hallituksen mukaan ehdot täyttyy. Suomen ongelma on osuustoimintaan perustuvat liiketaloudet, jollaista Euroopassa muualla ei ole. Tämän vuoksi ehdot eivät täyttyneet ja jäimme vaille EU:n maitotukia.

Idänkaupan kriisi on vielä pitkä. Helpotusta  asiaan ei ole tulossa. Korvaavat markkinat on luotava vaikka samalla odotetaan pakotteiden purkua. Näyttää siltä, että asia ei heti korjaannu. Yleinen mielipide haastaa virallisen version, kuitenkin maitotuotteiden vienti olisi tärkeä Suomelle.'
EU jakaa meidät eri kastiin eteläisten ja itäisten naapuriemme kanssa. Jopa Baltian maat saivat korvauksia.

Yhden Venäjän politiikan sijasta olisi sittenkin parempi Suomelle se, että olisi myös erilliset suhteet Venäjään. EU:n Venäjäpolitiikka menee suurien talouksien ehdoilla ja Suomi on jäänyt odottamaan parempien aikojen tuloa.