Miten käynee Jutta Urpilaisen?

Hallitus tekee leikkauksensa. Näin olen ymmärtänyt kaikesta lukemisesta ja katsomisesta TV-uutisissa.  Uudet toimet eli leikkaukset kohdistuu ainakin niiden ihmisten kukkarolle, joilla on muutenkin vaikeaa. Osa voi pärjätäkin pienemmällä taloudenpidolla. Osa voi olla hukassa näiden toimien tullessa voimaan.

Kysymyksenä tuleekin miten Jutta Urpilaisen käy?
Miten käyttäytyy SDP:n kenttäväki?

SDP:llä on toukokuussa puoluekokous. Siellä on puheenjohtajan valinta. Urpilainen on istuva puheenjohtaja. Siellä hänellä on vastassa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne.
Hallitus on tehnyt kipeitä päätöksiä kautta vuosien tällä hallituskaudella. Urpilainen valtionvarainministerinä on hyväksynyt suuren osan päätöksiä meidän kansalaisten haitaksi. Tällä vaalikaudella on jäädytetty lapsiperheiden ja pienituloisten indeksikorotuksia jo 2012-2013.

Urpilaisella voi homma karata käsistä. Aika ei ole hänen puolellaan. Aiemmin tehdyt säästöpäätökset ja nämä tekevät hallaa työväestölle, perheille ja pienituloisille. Miten kansa ottaa nämä päätökset?
Miten hänen käy kevään puoluekokouksessa? Tuoko nämä päätökset hänelle tuomion valtionvarainministerin toimesta? 

Toisaalta palkansaajille on palkankorotukset niin tälle ja ensi vuodelle. Nämä tuo niille, joilla on työ rahaa käyttöön lisää. Heillä ei asiat ole huonosti. Tämä kompensoi vähän näitä menoja. Jos taas nämä ratkaisut tuovat työttömiä, sitten tuo ei ole niin hyvä asia. Antti Rinne on ammattiyhdistyliikkeen miehiä. Tämä voi olla hänelle hyväksi mutta myös haitaksi.

Kumpi heistä tulee SDP:n puheejohtajaksi? Vastuu tästä ei ole helppo uudellekaan puheenjohtajalle. Tehtiinkö näitä säästöpäätöksiä kansainvälisten luottoluokittajien takia? Tehtiinkö näitä päätöksiä tulevaisuuden sukupolvien takia? Minkä tahansa takia, ei nämä päätökset ole mielusia. Ei ainakaan kansalle, eikä tuleville suomalaisille. 

Valtion talouden tasapainottaminen

Hallitus nuiji pöytään uudet luvut valtion talouden tasapainottamiselle. Paljon tuli asiaa niin säästämisestä kuin verojen korotusten puolesta. Kaksi suurinta puoluetta SDP ja Kokoomus ovat suurimpien säästötoimenpiteiden takana. Tietenkin kaikki pienet puolueet ajoivat samoja asioita.
Maatamme johtaa usean puolueen hallitus, jonka päätökset ovat olleet ihan päättömiä sen vuoksi, että jokainen puolue on halunnut saada äänensä kuuluviin. Näin hallituskausi on näyttänyt melkoiselta toheloinnilta ympäri kaikkien päätösten.

Mitä sitten on uudet säästötoimenpiteet?   Lapsilisien leikkaukset. Onko tosiaan niin, että neljä muuta puoluetta antaa Kokoomuksen päättää lapsiperheiden asioista. Kokoomus on ajanut kaikkea työväen asiaa yli presidentinvaalikampajan ja nyt se pakottaa muut puolueet (SDP ja muut) leikkaamaan lapsiperheiltä. Outoa toimintaa. Toinen juttu on se, että pienituloisten etuja pienennetään.

Uutisissa 20.30 sanottiin pienituloisen häviävän 5 euroa kuukaudessa. Minä olen sitä mieltä, että tuo on aika pieni summa, johon ei ole uskominen. Pienituloinen ihminen maksaa kaiken sen hintojen nousun, joka tulee eteen niin 2014 kuin 2015.  Hinnat nousee ja näin todellinen summa on jossain 20 euron paikkeilla kuukaudessa. Eläkkeet ja muut etuudet ei nouse, joten pienituloisen on jätettävä jotain ostamatta tämän päätöksen myötä. Näin on myös lapsiperheillä. Lapsilisien leikkaukset tekee jo satojen eurojen loven perheiden kustannuksiin.

Ei säästöt ole sen helpompia työssä käyvällekään. Asuntolainakorkojen verovähennys nostaa myös heidän kuukausittautisia menojaan. Samoin kinteistöverojen nousu ja bensaveron nousu. Kysymyksenä tuleekin kuinka tästä eteenpäin mennään. Kaikki maksut nousee ja näin suomalaiset joutuu priodisoimaan menojaan ja näin on tyydyttävä vähempään. Lapsiltakin voi harrastukset vähentyä.

Jos nää toimet ovat välttämättömiä. Toivoisin kuitenkin päättäjien miettivän tulevaisuutta. Näin kaikilla ei ole varaa koulutukseen, työn tekemiseen ja asumiseen.  Olen itse nähnyt tämmösiä toimenpiteitä  jo 1990 -luvulla. Joudummeko toistaa nämä toimenpiteet? Nähtävästi. Eihän meitä kaikkia tarvita kansantalouden ylläpitoon mutta otammeko vastaan uudet säästöt oman tulevaisuuden ylläpitämiseksi. Hyvin menevillä tämä menee mutta mitä tää tekee työelämän ulkopuolelle jääneille ihmisille.

Juttu on niin, että tästä saa niin paljon asiaa. Ei yhdessä artikkelissa saa vastausta tämmöiseen asiaan. Jokatapauksessa meidän yhteiskunta voi huonosti. Se näkyy monessa yhteydessä. Tietysti ei ole yhtä oikeaa päätöstä valtion talouden tasapainottamiseen. Kuitenkin meillä ollaan siinä tilanteessa, missä on paljon avun tarvitsioita. Miten me hoidetaan kaikki nää? Jätetäänkö nämä ihmiset omilleen ja keskitytään pitämään yllä hyvätuloisten asemaa. Heitän tän vain keskustelun avaukseksi. Suomi pärjää vain yhteistyöllä ja vain kaikkien yhteiskuntaelementtien  kanssa.

Ukraina näyttää menettäneen Krimin - Riittäkö tämä Putinille?

Ukraina on menettänyt Krimin niemimaan Venäjälle. Suuri saalis siten Putinille. Putin on onnistunut saamaan kaikki kehittyneet länsimaat varpailleen. Syynä on Krim. Tarkemmin sanottuna Ukrainaan kohdistunut kriisi. Ukraina on itsenäinen valtio ja nyt suurempi valtio on ottanut osan siitä itselleen.

Tätä ei kukaan osannut odottaa. Eurooppa ja Yhdysvallat on asettaneet kauppa ja venäläisien poliitikkojen ja suurrikkaita matkustuskieltoon. Toistaiseksi tämä ei ole tehnyt pahaa Venäjä taloudelle ja Eurooppa on itse vaikeassa tilanteessa mahtava idänkaupan kanssa. EU ja Venäjä. Euroopan valtiot tulevat myös kärsimään itse näistä pakotteista juuri keskenäisen kaupan kanssa Venäjälle.

Venäjä on valtio, joka pärjää itsenäisesti ilman valtioiden välistä kauppaa mutta Euroopan valtiot ovat kohtalaisen riippuvaisia Venäjän kaupasta. Venäjällä itsellään on mineraaleja, viljaa ja materiaalia omalle kansalleen, varsinkin kun sitä ei voi viedä ulkomaille. Heidän resurssinsa riittää pitkälle tulevaisuuteen ja Venäjä saattaa lopettaa ulkomaan viennin kokonaan. Erityisesti länteen. Idässä heillä on Kiina, joka on ollut aina jokseenkin hyvä veli Venäjälle omalla kommunistisella ideologiallaan. Kauppa Kiina ja Venäjä voivat käydä kahdestaan, ilman länsimaita.

Venäjällä on intressit tulla kohti länttä. Varsinkin Putin on laittanut kaikki voimansa saavutettujen etujen valtaamiseen. Kukaan ei tiedä, riittääkö Venäjälle Krim vai haluaako se laajeta enemmän länteen. Helppoa tuo ei ole mutta suuremman voimalla nyky Venäjä saattaa olla vielä laajempi tulevaisuudessa. Erikoista tuossa on se, että Putin on sitä mieltä, että Ukraina ja muut Itä-Euroopan kansallisuudet lähti laittomasti Neuvostoliitosta.

Miten asia on? Suurelta osilta Eurooppa ja Yhdysvallat saa nyt jäädyttää suhteitaan Venäjään. Venäjä on alkanut haalimaan itselleen etupiiriä. Naton tultua itään Venäjä vastaa samalla mitalla. Putin ei  osaa elää sivistyneessä maassa toisten valtioiden kanssa rinnakkain. Hän  haluaa olla suuri tsaari, joka ei keino kaihda saavuttaakseen haluamansa. Todennäköisesti hän ihailee niin Stalinia kuin Venäjän ruhtinaskunnan tsaareja. Kukahan heistä olisi kuten Putin? Pietari Suuri kenties. Vladimir Putin Suuri.

Odottelemme seuraavia siirtoja. Mitä nuo sitten onkin? Ukraina on vetäytynyt Krimiltä ja siellä on nyt uudet johtajat. Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut maanataina lain, jolla Krim liitettiin osaksi Venäjää. Toivokaamme, että tämä riittäisi presidentti Putinille. Varmuutta ei voi olla. Putin on toistanut monesti Yhdysvaltojen menneen itsenäisesti mm Irakiin ja näin hän perustelee toimiansa Krimillä.  Muuten tässä on kaulaansa myöten nesteessä kaikki Euroopan maat.

Sitten vielä tää: Missään ei ole ennustettu näitä Venäjän toimia. Joitain kriisejä/sotia on oltu ennustettu jopa Nostradamuksen kirjoissa ja jotkun tahot ovat löytäneet yhteyksiä jopa Raamatusta.
Tuleeko nämä tapahtumat ennustuksiin sitten jälkikäteen? Olisiko parempi olla tekemättä tämmöisiä.

Oluen myyntiä rajoittavia ehdotuksia on olemassa

Luin eilen ensin Helsingin Sanomista ja myöhemmin illalla HS.fi sivustolta seuraavaa.
Uutta alkoholilakia ollaan sorvaamassa hallituksessa. Pääorganisoijana on peruspalveluministeri Susanna Huovinen esikuntineen. Oluen myyntiin kaavaillaan muutoksia niin, että olutta saisi enää kello 18.00 illalla. Samalla loppuisi oluen viikonloppumyynti kokonaan.
Ehdotus on minusta aivan tyhmä ja ihmeellinen. On hyvä että etsitään keinoja alkoholihaittojen ehkäisyyn mutta oluen saannin rajaaminen vain viikolle olisi uhkarohkea veto viedä resursseja nilkuttavalta yhteiskunnalta. Meillä kun tällä hetkellä on vaikeuksia kaikilla yhteiskunta-aloilla.

Tietenkin ostorajoitus tehdään erityisesti ongelmakäyttäjien takia. Nämä henkilöt ovat monesti työttömiä ja heillä on aikaa ostaa juomansa jo päivällä. Uskon ostojen keskittyvän jo päivälle ja täten juopilaat ovat edelleen ongelmakäyttäjiä. Tietenkin nuorten juominen on osasyynä ostorajoitusten  ehdotteluun. Nuorilla menee useasti viikonloppu ryypätessä kavereiden kesken. Samoin ongelmakäyttäjillä. En usko ostorajoitusten tuovan suurempaa hyötyä yhteiskunnassa.

Tuo rajoitus koskisi eniten työssäkäyvää henkilöä. Kauppaan joutusi menee aiemmin ja mahdollisesti heti työpäivän jälkeen. Nykyinen säädös antaa hengähdysajan töitten jälkeen ja asioimaan pääsee myöhemminkin. Epäilen usean normaalikansalaisen ostavan olutta varsinkin perjantaina kaupan käynnin yhteydessä. Normikansalainen ei juo isommin vaan ostaa oluen työviikon päätteeksi nauttien sen iltauutisten aikaan. Minusta se ryhmä joihin tämä rajoitus vaikuttaa, on he jotka käyvät  päivät työssä ja tekee ostoksensa illalla kello kuuden jälkeen.  He olisisivat näiden säädösten kärsijöitä.

Saadaanko juominen kuriin kuitenkaan uudella lailla? En mene sanoo mutta epäilen alkoholin välittämisen kasvavan tämmöisen lain voimaantulon jälkeen. Samoin juomien tuominen Virosta lisäisi oluen määrää. Olutta tuotais enemmän Tallinnasta ja tän lisäksi väkevien juominen voisi lisääntyä. Tietenkin tää vaikuttasi joidenkin ostokäyttäytymiseen mutta minusta tämä laki olisi väärä keino puuttua alkoholin liikakäyttöön.

Tämän päivän työelämä on mennyt pirstaleiseksi ja työttömiä on paljon. Vapaa-aikaa on riitävästi ja näin ollen alkoholin käyttö on lisääntynyt. Joutilas vapaa-aika lisää oluen kulutusta. Näin meillä on siten monia ongelmia, jotka johtuu alkoholin käytöstä. Itse kannatan kansalaisten työllistämistä ja resurssien siirtämistä näihin ihmisiin uusien rajoitusten sijaan. Kun ihmiset käy töissä, niin heillä ei ole aikaa käydä olutostoksilla. Oluen kulutus vähenisi ja täten se toisi yhteiskuntaan lisää resursseja. Ei työssäkäyvä ihminen ole ostoskeskuksissa norkoilemassa kavereiden kanssa. Valtio saisi verotuloja ja kansalaiset sirkushuvinsa.

Ukraina ja Venäjä - Kuinka maailmanjärjestys pidetään

Uutisissa on ollut jo kaksi viikkoa vakavia yhteenottoja Ukrainassa. Levottomudet ovat alkaneet jo kuukausia sitten. Ukrainalaiset ovat eläneet jo viikkoja jonkin sortin pelossa. Pelko on Venäjä. Venäjä ja Ukraina ovat naapurivaltioita. Ukrainassa on suuri venäläisväestö ja varsinkin Krimilla on paljon venäjän kansalaisia. Krimillä on tosin joukossa tataareja, jotka tulivat Krimille siirtotyöläisinä.

Venäjää puhuvat ja venäläiset ukrainalaiset asuu itäosassa Ukrainaa. He ovat käyneet kauppaa ja plokkipolitiikkaa itäisen naapurin kanssa. Lännessä ollaan enemmän länsimyönteisiä ja täten maassa on tavallaan kahta eri polittista ryhmittymää.

Ukraina on saanut uuden hallinnon ja toisaalta vanha hallinto ei ole jättänyt paikkaansa. Vanhan hallinnon edustajat ovat todennäökoisesti paenneet maasta. Uusi hallinto on taas ottanut ohjat käsiin vaikkakin vanha hallinto ei ole eronnut. Alkuviikolla saatiin kuvaa vanhan hallinnon jumittumisesta valtaan, jota heillä ei enää ole.

Sitten Krim on osa Ukrainaa ja siellä ongelmat ovat kärjistyneet jo sotatilaa muistuttavaa toimintaan.
Tavallaan maat on sodassa mutta isommin laukauksien vaihtoa ei ole ollut. Ukrainan uusi pääministeri on jo antanut tällaisen lausunnon tiedotusvälineille. Krim on osa Ukrainaa mutta Venäjä näyttää haluavan Krimin omakseen. Todennäköisin syy on Krimillä olevat venäläiset tukikohdat. Nämä saadakseen Venäjä taitaa olla valmis ottamaan Krimin haltuunsa. Tällöin Venäjällä olisi suuremmat toimintamahdollisuudet Mustallamerellä. Venäjä olisi lähempänä Turkkia, joka on NATO maa. Venäjä näyttää näin lännelle puolustavansa lähialueita NATOa vastaan.

Venäjän hallinto elää yhä imperialistista maailmanvaltaa. Haluaa saada naapurimaat pelkäämään itseään jotta eivät liittyisi läntiseen puolustusliittoon. Venäjä ei tykkää Baltian maiden NATO jäsenyydestä ja nyt viimeisetkin entisen Neuvostoliiton alueet ovat liukumassa länteen. Tää on uhka Venäjälle heidän (Venäjän hallinnon) mielestä. Onko he oikeasti peloissaan vai onko tämä yhteenotto halua palata 1980 luvulle Neuvostoliiton aikaan. Näiden toimien syytä perustellaan oman maan väestön puolustaminen ja vielä toisessa valtiossa.

Kuinka ihmiset siten elää kun työtä ei ole siinä mittakaavassa

Työpaikkoja on ulosliputettu ihan sikana. Trendi näyttää olevan sellainen, että siitä ei tule loppua. Suuret yritykset ulkoistavat toimintoja pienille toimijoille ja  pienet yritykset joutuvat palkkaamaan pienipalkkaista työntekijää, jotta kustannukset säilyy suhteellisina. Työajat jäävät myös lyhyiksi ja päivän pituus vaihtelee puolipäivätyöstä osapäivätyöhön. Itse käytän monesti termiä tuntityö.
Mitä sitten työntekijä voi tehdä asialle? Toistaiseksi ei mitään. On vain sopeuduttava tilanteeseen ja uhrattava itsensä työn puolesta. Jos ei nyt ihan fyysisesti, niin henkisesti.

Luin tuon Tompan tekstin Työpaikkaongelma Suomessa  tähän ja laitan tuosta muutaman kommentin noista ajatuksista.

Työajan lyhentäminen on todennäköisesti tehtävä vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kysymys onkin, mistä turvataan työntekijöiden palkkataso, jotta kuluttajilla olisi rahaa hankkia tarpeellisia hyödykkeitä. Tässä tulee esiin halpatavaroiden tuonti markkinoille, joita pienituloisille tyrkytetään. Näin hyväksyttäis se että tulot olisivat suunnilleen yhtäsuuret kuin menot. Kokonaisuus pettää, sillä halvalla tuotetut tuotteet ovat huonolaatuisia. Niitä joutuu siten ostamaan enemmän.

Ulkomaista työvoimaa tuodaan tosiaan halvempien kustannusten takia. Jossain yhteyksissä tätä asiaa ei ole peitelty vaan sanottu suoraan haasattelussa homman olevan totta. Sitten suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi ja siten eivät voi hyväksyä työnantajan toimia. Toinen pointti on ns. aputyövoiman tuominen ja perustaminen työmarkkinoille. Nämä ihmiset saavat käytännössä työmarkkinatuen vastaista palkkaa. Tietenkin heillä on jotain puuhaa päiville mutta jaksaminen ei ole taattua työpaikalla. Harvoin tästä saa pysyvää työpaikkaa. Aputyömarkkinat ovat niitä ihmisiä, jotka tekevät osa-aikaista/tuntiyötä joita tänä päivänäkin jo käytetään.

Työnantajalle voisi laittaa jonkun maksu esim. sivukulujen suurenenminen, mitä lyhempi työsuhde on. Tai sitten veroluontonen maksu valtiolle ja se olisi sitä suurempi mitä lyhempi työsuhde on. Ammattiyhdistyliikkeen toiminnan turvaaminen olisi ehtojen laittaminen tuöehtosopimukseen. Tämä kysymys olisi mittava toimenpide ja en usko tuommoisen pykälän tuloa työehtosopimukseen ihan heti. Neuvottelut tämmöisestä olisivat hyvin pitkät aikaa vievät.

Korkean osaamisen maassa meillä tosiaan on jo pienipalkkaista työvoimaa. Meillä alkaa olla higtech:a ja matalan työtason työntekijää. Uudet työt pienissä yrityksissä on usein matalapalkkaista. Yritykset eivät investoi helposti peläten taantumaa. Työntekijöitä ei oteta ja työt tehdään sitten vähemmällä väellä. Nykyisellä tasolla menemme vääjäämättä tilanteessa, jossa jo osin ollaan. Meillä on korkean tason osaamista mutta rahaa on palkata vain pienipalkkaista työvoimaa. Higtech:a ja osa-aikaista biljardipöydän hoitajaa.

Työpaikka, miten se säilytetään

Työt on vähentyneet tänä päivänä.  Miten pääsee työhön tänä päivänä?  Kysymykset on hyvä asettaa oikealle paikalleen, kun työ ei ole selviö nykyisessä maailmassa. Mistä keinot työn palauttamiseen tärkeäksi osaksi ihmisten elämiseen.

Tänä päivänä on paljon työttömiä ja minusta yhteiskuntaan annetaan jäädä tietty marginaali, jolle ei tehdä mitään. Yhteiskuntaan hyväksytään tietty marginaali, joita ei yritetä edes auttaa työllistymään. Kuinka tämä päässy tapahtumaan?

Kun maassa on yhtäaikaa työvoimapula ja tämän vastapainoksi on suuri määrä työttömiä kyseisellä alalla. Ihmettelyn aihetta siten riittää. Eikö tälle voi tehdä mitään asian korjautumiseksi.
Kysyä voikin, mikä se tämmöinen työllistäminen sitten on. Kuka vastaa kenenkin työpaikasta ja eikö yhteisen hyvän vuoksi tarvitsisi työllistää myös ne ihmiset, jotka ovat työttömänä työnhakijoita.
 
Onko kysymys työtuntimäärän pienentyminen? Työt on jaksotettu niin, että ns. kokopäivätyötä tuskin on. On osapäivätyötä ja 2- ja 3- vuorotyötä. Kaikissa näissä ei enää lasketa kuin tunti tunnista ja siten työaika on vain 4-6 tuntia päivässä. Tietenkin osalla työväestä on vielä kokopäivätyö. En vaan ole nähnyt/kokenut juuri kokopäivätyötä aikanaan. Sitten voi olle se että saa tehdä työtä kokopäiväisesti mutta palkka pysyy koko ajan samana.

Ihmettelee yhtäaikaista työvoimapulaa ja työttömien työnhakijoiden määrää.  Työn määrää pitäisi lisätä Suomessa. Miten tuota työn määrää lisätään, kun on paljon työttömiä työnhakijoita, jotka odottavat pääsyä uuteen työpaikkaan. Nämä ihmiset ei voi tehdä mitään työajan pidentämisen eteen kun heitä ei oteta vastaan työmarkkinoilla.

Laitan tähän yhden jutun jonka kuulin kauan aikaa sitten. Mitä on työnantaja joutuisi maksamaan veroa tai vastaavaa maksua palkatessaan ulkopuolista työvoimaa. Kyse on rajusta toimesta työnantajaa kohtaan mutta olisiko hyvä kokeilla tätäkin keinoa saada työurat pidemmäksi. Näin tulisi ns. sakkoa siitä, että irtisanoo ja ottaa uuden työntekijän. Palkkaamalla uuden ei saisi taloudellisia hyötyjä, niin kuin nykyisellä lainsäädännöllä saa.
Kummalla on enemmän rahaa taskussa, työntekijällä vai yrittäjällä?
Yrittäjä joutuisi ottamaan takaisin sen työntekijän jonka lomautti ja irtisanoi. Tällöin hyöty olisi parempi työntekijän puolella.
Onhan nyt puhuttanut ELY-keskuksen lupaama tapa, jolla voi ottaa ulkomaista työvoimaa palvelukseen kotimaisen työvoiman sijaan. Perustelua tuskin tarvii laittaa.

Tietenkin tuo vero olisi sitä suurempi, mitä enemmän yritykset käyttää ulkopuolista työvoimaa. Auttaisiko tämä keino yhtään työttömyyteen ja työuria pidentävään toimintaan? Tällöin työ olisi varmenpi tulonlähde työntekijälle ja tämä toisi myös verotuloja valtiolle. Tällöin jouduttaisiin miettimään yhteiskunnan etua.

Yhteiskunta on me, jotka elämme siinä ja haluammeko jakaa hyvinvoinnin kaikille yhteisesti pitäen Suomen hyvinvointivaltiona vai lähdemmekö purkamaan hyvinvointivaltiota niiden kustannuksella, jotka ovat jo nyt syrjäytyneet työmarkkinoilta.