Maa ilmasta.

Katsoin jokunen vuosi sitten televisiosta ohjelmasarjaa Maa ilmasta.

Sarja oli mielenkinntoinen ja se vei katsojan mukanaan. Sarja esitettiin silloin Jim Tv::llä. Sarja kertoi maailman erilaidoilta eri mantereilta ja valtameriltä olevia kauniita maan näkymiä ja se sai minut ajattelemaan maailman eri yhteiskuntien kehitystä.
Maailma on oleva kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden yhteinen muodostuma. Miten me ollaan saatu maapallon mineraalien kanssa vaurautta kautta pääsääntöisesti pohjoisen pallonpuoliskon maitten kesken.

Afrikka ja osa Kaakkois-Aasiaa hyvin varustettu suurilla mineraalivaroilla ja luonnonvaroilla. Suuret länsimaat ottaa osansa kaikesta alkuaineista joita ympäri Afrikkaa ja vie sitten voitot omiin taskuihin ja elää vauraasti tuntematta häpeää pienen afrikkalaisen tai intialaisen miehen tekemästä työstä. Nämä ihmiset tekee sitä suuressa vaarassa kaivautuessaan maapeerään ja kaivokseen, jossa ei ole minkäänlaisia turvatoimia.

Sarjassa näytettiin kuitenkin paljon tämmöisen ryöstön lisäksi se että osa kehitysmaiden asukkaista oli saanut koulutuksen ja pystyi edes vähän saamaan näistä luonnonvarojen käytöstä itselleen. kaikki ei mennyt Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Sarja antaa miettimisen aihetta meille jokaiselle. Ainakin minulle. Nähtyäni tämän sarjan olen mielessäni pohtinu paljonkin maapallon luonnovarojen käyttöä ja kuinka kaunis Maa on ilmasta.

Maassa on paljon jo kaytettyjä luonnovaroja ja osaa uhkaa jo loppuminen ja tämä voi tuoda tulevaisuudessa uusia ongelmia. Ohjelmasarjassa kerrottiin paljon öljyn käytöstä, maakasun käytötsä, metsien hyväksikäytöstä ja metsien kestävän kehityksen käyttämisestä. Maailmassa on paljon valjastettuja jokia, luonnonvarasia jokia, jokia joihin on laskettu teollisuuden päästöt. Jäätiköiden alla  on luonnonvaroja, joita ollaan valjastamassa hyötykäyttöön. Liikenne tuottaa paljon päästöjä. Suurissa kaupungeissa on ilmanlaatu huono. Maankäyttö viljelykseen tuo omia päästöjä. Viljelypinta-alaa pitäisi kasvattaa maapallon väestömäärän lisääntyessä. Maankäyttö rakentamiseen tarvii tilaa. Lentoliikenne tuo päästöjä. Siihen olisi keksittävä  uusia energia vaihtoehtoja. Monet mineraalit ovat maansisässä ja se tuo lisää kaivoksia. Kehitysmaiden kaivokset ovat yleensä syviä kuiluja.  Niissä ei ole turvarakenteita. Paljon erilaisia energiantuotantolaitoksia ja ne tuovat lisää myrkkyjä ilmastoon. Otsonikerros suurenee napa-alueilla.
Sään ääriilmiöt lisääntyy ja mahdollinen kuivuus odottaa tuloaan. Metsäpalot ja suuret metaanipäästöt ilmaan.

Suurinpana juttuna minulle jäi mieleen farkkujen tuotanto, kuinka monta luonnonvarojen riitsämistä nuiden maailman suosituimpien päällysvaatteiden tuotanto ja kuinka pitkiä matkoja nuita housuja ja takkeja kerrätetään pitkin maailmaa, ennenkuin ne saapuu kuluttajille ostetaviksi. Tuo oli aikamoinen projekti.

Tätä voisi jatkaa pitempään. Olemme tienhaarassa tulevaisuuden suhteen kaikilla toimialoilla ja meidän pitäisi pystyä ratkomaan suuria ongelmia ilmaston suhteen.

Maapallo on rajallinen ja me voimme jokainen yksilönä vaikuttaa planeettaamme tulevaisuuteen omilla kulutusvalinnoilla.