maanantai 28. tammikuuta 2013

Lohtua vähäiseen ylipainoon

Mies on aika tanakka ja punakka. Mistä se johtuu. Ylipaino on Suomessa jokseenkin vakava uhka. Suomalaiset vankistuu päivä päivältä ja vuosi vuodelta.
Olen nähnyt liikkuessani useita tanakoita ihmisiä.
Liika ruoka kertyy elimistöön ja se jakautuu kohtalaisen tasaisesti kaikkialle kehoon. Miehillä yleensä keskivartaloon. Niin on myös minulla.
 
Olen kohtalaisen tanakka henkilö. Minua on kautta elämäni tullut esiin se, että olen iso ihminen. Minun vaatteet on normaalia isommat ja muutenkin ne ei näytä minun päällä miltään. Täten pidän päälläni sitä mikä sopii minulle, vaatekokoa myöten.

Olenko minä ylipainoinen. en tiedä. Liikun paljon päivän aikana niin maantiellä kuin luonnossa. Harrastaen liikunta myös kuntosalilla ja uiden. Pääasiassa tuen omaa päivittäistä jaksamista liikunnalla. Olen huomannut että ajatukset juokseen paremmin kun käy välilllä ulkona. Lähden kävelylle jos ei ole muuta tekemistä. Näin saan itseni ulos asunnosta. Se onkin tärkeää. Kotia jämähtäminen ei tuo kuin pahaa mieltä ja väsyttäviä ajatuksia.

Niin!  Miksi olen sitten painava. Olen lapsesta asti ollut isokokoinen. En liian iso mutta aika tanakka. Joskus 20 ikävuoden aikana ollut opsikelu sai minut hieman laihtumaan. Sen jälkeen taas  paino nousi sitten vuosi vuodelta ja nousikin siten reippaasti ylipainoksi.  Se tapahtui n. 10 vuotta sitten. En ala erottelemaan syitä mutta kuitenkin silloin liikunta jäi vähäksi.
Sain kuin sainkin painon taas alas. Se putosiki sitten kunnolla. Aloitin setä varten laskennan syömistäni ruuista ja sen myötä katsoin kuluttamani energia määrän taulukosta.Silloin sain liikunnan ja ruoan määrällä kikkailulla itseni normaaliin painoon. Olin hyvilläni. En halunnut enää uusia kiloja.

Aika on mennyt eteenpäin. Tästä ajasta on muistona hyvät hetket. Jatkoin harrastuksia varsinkin liikunna puolelta. Tein harjotuksia kuntosalilla, kävelin tunnista puoleetoista mittaisia lenkkejä ja menin sitten illan aikana vielä uimaan. Pysyin tavoitteissa. Hyvällä mielin.

Nyt on aikaa menny sitten siitä jotain kuusi vuotta. Olen saavuttani mittavan virstanpylvään omassa elämisessä. Kävelen edelleen n. 6-8 km lenkkiä, kuntosaleilen ja uin. Saavutuksista on vähän aikaa ja olenkin aloitttanut uusien mielenkiintojen harrastamista. Olen edelleen kohtalaisen normaalin painoinen mutta muuan liikakilo ehkä on. Todennäköisesti aineevaihdunta heikkenee ja siten voin saada taas painoa itselleni. Iän myötä näin voi käydä. En kuitenkaan luovu kaikesta paheesta ja makeasta. Täytyy sitä antaa itselle armoa tässä asiassa. Kunhan jaksaa liikkua, niin elämän pitäisi olla kohtalaisen normaali.

Olen siis tanakka ja punakka mutta kuitenkin hyvällä mielellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti