Pohdiskelua työelämästä

Suomalainen yhteiskunta on aika sekava. Kun kuuntelee uutisia yritysten ostamisesta ja myymisestä. Taas on menty eteenpäin kunnollisen suomalaisen elinkeinon myymisestä ulkomailla. Viimeisin on Rautaruukin myyminen ruotsalaiselle SSAB:lle.

Työpaikkoja katoaa vaihteeksi lisää. Meillä vaan nyökytellään asialle ja ollaan hiljaa saamattomuuden edessä.  Tätä kehitystä on jatkunut jo pitkään. Onhan yrityskauppoja ollut ennenkin mutta silloin ne pysyi Suomen rajojen sisällä. Nykyään globaaleja yrityskauppoja tekee jokainen maassa esiintyvä yritys.  Suomalaisen työn jättää taakseen useita tuhansia ihmisiä ja heille pitäisi löytää korvaavaa toimintaa ja työtä. Suomalainen työ on hävinnyt tästä maasta ja häviää vastasuudessakin.

Tutkimustakin asiasta on tehty. Uusimman tutkimuksen myötä kymmeniä prosentteja suomalaisesta työstä häviää automatisoitumisen myötä. Työ muuttuu sen myötä mitä enemmän saadaan automatisoitua työvaiheita. Automaation lisäksi ollaan kehitetty useita apulaitteita ja teknisiä apulaisia. Nämä robotit tulevat viemään osan töistä varsinkin kun ne on saatu kehitettyä toimimaan omaehtoisesti.  Olihan juttua siitä, että Suomi ei pärjäisi maailmassa jos emme ala kehittämään toimivaa robottia ihmisen rinnalle.

Minusta tällaiset apulaiset ovat hyvä lisä työelämään. Itse vaan kannatan robotisoitumista kunnes saavutetaan piste, jossa robotti tulee yhtä älykkääksi kuin ihminen. Tämän älykkyystason alle täytyisi robotin toiminnaltaan olla.

Suomessa ja maailmassa on vielä näitä ammatteja. Tutkimuksen mukaan ammatteja häviää lähimmän 20 -30 vuoden kuluttua. Näitä töitä ja ammateja sitten vielä on. Kaikesta huolimatta on vielä tilanne, että näitä töitä on. Kuitenkin työttömiä on paljon usealla alalla. Suurin osa työttömistä olisi vielä valmis tekemään työtä. Työtä ei kuitenkaan ole vaikka eri alojen yrityksiä vielä on. Ihmettelen tätä kehitystä kun työttömänä olo ei ole välttämättä ihmisen oma tahto.

Onko tarkoitus jättää ne ihmiset työelämän ulkopuolelle, jotka vielä haluaisivat tehdä perinteistä työtä automaatiosta huolimatta. Minäkin voin opetella omaan työhöni automaatiota niin paljon kun tarvii. Kun sen lisäksi voisin vielä tehdä jotain myös käsityönä. Miksi hävittää käsityö? Onko keskittyminen tiettyy tuotteeeseen ja automaatioon ainoa keino lisätä työtä?

Työelämä on muuttunut. Silti meillä on paljon työväestöä, joka kaipaa puuhaa. Eikö voitais ottaa tähän tilanteeseen sopiva malli. Annetaan niille ihmisille työtä, jotka haluaa. Annetaan ihmisten tehdä sitä mitä haluaa. Sovitetaan heille malli, joka vie heidät eläkkeelle kunniallisesti. Opetetaan yhdessä nuoret ja koululaiset uuteen työmalliin. Kun kaiki tietää yhdessä mitä on tulossa, uuden työtavan oppiminen ei ole niin tuskallista kuin nyt. Tällä hetkellä vanhat irtisanotaan ja uudet opetetaan uusille urille. Miksei näitä kahta voida viedä yhdessä läpi. Näin kaikki saisivat sen mitä haluavat ja voidaan yhdessä todeta uuden ajan alkaneen.

Sähkön kulutushuippu on talvella

Talvi on kyllä hiljaista aikaa kaikkialla. Taitaa suurinpana esiintyjänä olla sähköyhtiöt, jotka joutuvat jakamaan sähköä niin lämmitykseen kuin valaistukseen. Pimeässä ei voi tehdä mitään ja kylmä kangistaa suurimman osan yhteiskunnan elementeistä.

Sähkö on kyllä välttämätön ja talvella kustannukset nousee, jos ei nyt pilviin, niin kuitenkin korkealle. Meidän maamme on niin pohjoisessa, että emme voi paeta kulutushuippua yhtenäkään vuonna. Vuodet vierii ja maapallo kulkee eteenpäin saaden vuosia aikaan pitkän rupeaman elämässä.
Ihmiset elää tietyn ajan ja maapallo vain jatkaa kulkuaan vuodesta toiseen.

Sähkön kulutus on huipussaan. Kulutushuippu voi jatkua vielä kuukauden. Kylmä ilmanala vie voimia ja resursseja aika mojovasti. Kuka tuon maksaa. Sähkön hinnasta kyllä puhutaan mutta sitä ei koskaan aseteta vertailukohteeksi muiden kustannusten kanssa. Kai se on niin välttämätön meille, että unohdamme sen kaikkialla. Paljon Suomessa on kustannuksia olosuhteuden kanssa. Niistä ei juuri puhuta koska aina emme tarvi näitä ja voimme olla vähemmällä tarpeella näiden kanssa. Sähkö on taas se mitä ilman emme voi elää. Sähkö on yhteiskunnan kannalta tärkein asia mikä pitää toimia, jotta yhteiskunnan toimijat voivat elää. Tää tekee sähköstä arvon arvaamattoman ja olemme pulassa ilman sitä.

Sähkön tuottaminen on alan yhtiöiden toimintaa. Se on liiketoimintaa siinä missä kaikki toisetkin elinkeinonharjoittajat ovat. Sähköyhtiöt on suuria toimijoita. Niillä on kriteerit, mitä sähkön tuottamisesta on tultava. Sähköä myydään myös  ulkomaille. Sähköä tuotetaan ja toimitetaan yli valtion rajojen ja parhaat tuottajat menestyvät tuotannossa suurella voitolla. Kuka sitten mitäkin.

Voisiko yksityinen henkilö alkaa tuottaa sähköä? Toisaalta voi kysyä, voiko yksityinen henkilö tuottaa sähköä vain itselleen? Pienyritystoiminta sähköalalla ei juuri ole. Taitaa olla, ettei ole olemassa yksityistä pienyrittäjää. Joku kansalainen on voinut asentaa  aurinkopaneelit talonsa katolle.

Kaikesta huolimatta sähkö on hyvä mittari yhteiskunnan kehityksestä ja menestyksestä. Sähkö auttaa monessa asiassa. Se tuo valoa koteihin, lämpöä koteihin ja kaupungit käy sähköllä. Meillä ei olla totuttu sähköttömään elämään ja sähkö on suuressa määrin luontoa säästävä energiamuoto. Eri asia on sitten kuinka suurella taloudellisella satsauksella sitä käytetään.

Jokapäiväinen ruokamme

Jokapäiväiseen elämään ja toisinaan päivää tauottaa syöminen. Syömistä suositellaan jaksottain koko  päivän aikana. Syöminen ja nälkä on jokapäiväinen vieraamme.

Miten sitte syödä?

Onko aamulla syötävä kunnolla vai riittääkö joku voileipä ja kahvi. Onko syömättä jättäminen vaihtoehto lähteä liikenteeseen?
Minua askarruttaa todellakin ruoka. Päivittäiset ateriat on syötävä, vaikka ei tuntisi nälkää. Näin minua ohjattiin muuan vuosi sitten. Onko säännölliset ruokailuajat järkeviä?

Itselläni on tapana syödä aamulla.  Tuo tapa jäi vuosia sitten päälle kun täytyi nousta ylös aamulla ennen 6.00. kun seuraava ruoka oli puolelta päivin. Tällöin tuli tarvetta ruoalle 11.30.
Nykyään mietin monesti aamulla olisiko parempi syödä aamulla vähemmän ja sitten syödä lounas puolenpäivän aikaaan.

Ravintosuositukset suosii kaikkea hiilihydraatista rasvoihin ja proteiineihin päivittäin. Miten tämä tulee täytettyä aikuisella, kun vanhemmiten aineenvaihdunta heikkenee ja energiaa tarvii vähemmän.
Itselläni vaikeaa on se, että on tottunut syömään kunnolla ja ruoan määrän vähentäminen on raskasta toteuttaa. Mistä löydän sen sopivan energiamäärän mitä tarvin jotta en suurenisi enempää vyötäröltä ja muualta kehossa.

Kuka on sitte parempi tässä? Ylipainoisuus vaivaa suurta osaa suomalaisia. Tutkimusten mukaan liikalihavuus on taittunu. Hyvä asia mutta ei lohduta ylipainoista. Se kellä on ylipaino, on jo hävinnyt tässä mielessä.

Kun tulisi tehtyä jotain ruumiillista, niin siten paino olisi kurissa. Olen huomannu sen ollessa pari viikkoa luonnossa liikuen ja tehden pientä puuhaa.  Elimistön rasitus on näin suurempi ja tällöin kuluttaa energiaa. Se tekee elimistölle hyvää. Mielikin on parempi ollessa luonnossa. Tällöin tulee syötyäkin silloin kun tarvii, eikä syöminen jaksota päivää.

Painon kanssa tapellessa jää päälle laihdutusinto ja siten mahdollinen stressi, niin tuskin painoa kurissa pitää mikään asia. Syöminen jaksottaa päivää niin, että sitä odottaa seuraavan aterian tuloa. Tällöin unohtuu muu elämä ja painoa alkaa tulla huomaamatta.

Ruoka on kuitenkin se juttu, joka pitää meistä huolta ja elimistömmekin tarvii ruokaa jaksaakseen. Sopivan ruokamäärän löytäminen voi viedä aikaa ja resursseja. Kyllä säännöllisissä ruokailuajoilla on merkitystä ruuan määrän järkeistämisellä. Paino voi tuntua raskaalta mutta säännöissä on vinha perä.

Vanha rakennus uimahallina

Martinlaaksossa oleva uimahalli on ollut suljettuna elokuusta 2013. Ensin siitä tuli tietoa niukasti ja kukaan ei halunnut vastata kysymyksiin asiasta. Syytä en tiedä. Tiedotettiin hallin olevan suljettu mahdollisten kattorakenteiden vuoksi. Tuo on todella vakava vika ja tuota ei voi väheksyä yhtään. Kuitenkin uimahallia käytettiin ilman mitään olemassa olevaa vaaraa. Itsekin käytin tuota liikuntamuotoa kuntoni ylläpitämiseen ilman mitään pelkoa. Tosiaan en tiennyt tuommoisten vaara-aiheuttajien olevan edes olemassa. 

Uimahalli on vanha ja tasakattoinen rakennus. Kattorakenteet on tänä aikana ottanut vastaan kaiken kosteuden ja sen myötä myös saanu rakenteisiin kosteutta. Pystyrakenteista ja kantavista rakenteista ei ole edes kirjoitettu koko aikana. Voiko ainoastaa katto olla niin hajalla ja kantavat pystöt olisivat ehjänä. Nämä ei olisi saanut kosteutta. Kyllä pystypalkit on myös heikentyneet ja tällöin koko rakennus on vaarallinen.

Paikka on todennäköisesti suljettu pitkään. Minulla on näin uimahallin käyttö vähentynyt kokonaan. Länsi-Vantaalla on toinen uimahalli Myyrmäessä. En ole ainakaan nyt märällä ja kylmällä säätilalla alkanu käymään tuolla. 

Remontteerataan rakennus eli ei. Rakennus on semmoisessa kunnossa, että se tuottaa työtä. On mietittävä mitä tuolle rakennukselle tehdään. 40 vuotias rakennus on jo elämää nähny ja se ei jaksa kantaa taakkaa paljoa enempää. Uimahalli on hyvä julkinen kauntoilupakka. On toisiakin liikuntamuotoja joita voi tehdä. Ei kannata olla katkera tuon sulkemisesta. 
Se on palvellut kansalaisia aikansa.