Länsimaiden alkuperäisasukkaiden asema.

Länsimaat on tänä päivänä kehittyneet hyvin pitkälle korkeanteknologian puitteissa. Meillä on monet tietotekniset laitteet ja puhelimet. Suomalaiset on  korkeasti koulutettuja ja hyvin palkattuja kansalaisia.
Suomalainen koulutus on maailmassa huippuluokkaa. Suomessa on hyvät mahdollisuudet kouluttautua hyvinkin pitkälle.  Euroopan maissa on kansalaisilla koulutukset hyvät. Länsimaissa näyttää siten olevan kaikki hyvin.

Kun maailma on kehittynyt pitkälle. Suomi on yksi valtioista, jonka on täytyny kehittyä  modermilla tavalla. Suomen teollisuutta on kehitetty ja automatisoitu vuosikymmeniä jopa vuosisatoja. Jokaiselle sukupolvelle on tullut isot haasteet olla kehittyvässä maailmassa muiden valtioiden joukossa.

Länsimainen alkuperäisasukas on juuri yksi monesta. Otan tähän suomalaisen ihmisen.

Nurja puoli tästä on sitten se, että hyvässäkin yhteiskunnassa on paljon heikompiosasia. Suomessa on myös ihmisiä, jotka elävät juuri ja juuri normaalin elintason rajoilla. He ovat  se osa kansakunnasta, joka elää toimeentulon rajamailla. He ovat jääneet yleensä työelämän ulkopuolelle.

Kun Suomeen tuodaan ulkomailta maahanmuuttoa. Se täytyy kouluttaa ja työllistää jotta he eivät jää sosiaalituen varaan. Heidät otetaan nimellisesti töihin yritykseen ja he joutuvat opettelemaan Suomen kielen. Sen lisäksi he alkaa oppia yrityksen tavoille. He ovat sitten yrityksen omaa työvoimaa. Tähän tuskin yritys on panostanu kovinkaan paljoa. Nämä ihmiset ovat kaukaa kotoaan ja heidän on pakko suostua siihen mitä niille tarjotaan.

Maahanmuutto ja sen eteen tuomat asiat ovat monelle suomalaiselle taakka. He vievät työpaikat, kun yritys tuo heitä maahan. He tekevät työn halvemmalla kuin suomalainen. Heillä on aika alhaiset palkat. Yritys käyttää hyväkseen maahanmuuttoa. Kun suomalainen alkaa keskustelemaan työsopimuksesta, saattaa työnjohtaja tarjota työtä ja samalla kertoa hakijalle saavansa hommaan halvenpaaki työvoimaa.

Mikä on länsimaisen  alkuperäisasukkaan asema? Yritys ottaa tietenkin sen, jonka saa halvemmalla.

Kun maahan tuodaan halpaa työvoimaa, niin suomalainen jää sen jälkeen työttömäksi. Suomalainen saa siten jämät, kun toisen valtion apulainen tekee suomalaisien työn. Euroopassa tämä on hyvinkin yleistä.

Suomessa tämä ala on kasvava trendi. Suomi on hyvin saavuttamassa Euroopan tässä kilpailussa.
Kyse ei ole aina halpatyövoimasta. Työvoimaa voidaan palkata ulkomailta myös siten, että yritys vie toimiston siihen maahan mistä työvoimaa halutaan. Tätä työvoimaa käytetään sitten Suomessa tuomalla omaa henkilökuntaa maahan.

Yleisesti ulkomaista työvoimaa alkaa olla jo isojaki määriä. Rakennuksilla työskentelee virolaista, venäläistä ja muita kaukaisia kansalaisia. Linja-autoliikenteessä on paljon virolaista ja venäläistä kuskia. Näitä miehiä voidaan palkata esim. virolaisella työehtosopimuksella tai sitten työehtosopimuksesta ole välitetty ollenkaan.

Toisinaan ammattiliitot voi tehdä käynnin työmaallla mutta varmuutta palkkojen, työolojen ja turvallisuusmääräysten  tarkistamisesta ei ole. Puhuttu kieli bussissa tai työmaalla alkaa olla jo viroa ja venäjää. Suomea näillä työmailla ei enää monikaan puhu. Ulkomainen työvoima alkaa olla jo arkipäivää.

Alkuperäinen länsimainen ihminen voi täten jäädä hyljätyksi yhteiskunnassa, vaikka hänellä olisi mahdollista tehdä työtä ammattimaisesti ja vastuullisesti. Suomalainen työ maksaa mutta sitä ei olla halukas ostamaan vaikka se olisi parempaa työjälkeä. Lisäksi kukaan ei halua ottaa vastuuta näistä asioista.

Alkuperäisasukas länsimaissa on oleva monessa suhteessa yhteiskuntaan kriittisen käsittelyn alainen asia. Minä halusin laittaa tähän viittauksen työelämään. Työelämä on kuitenkin iso murheenkryyni nykyisessä kilpailuyhtiekunnassa. Tähän yritykset vastaa omalla tavallaan.