Yhteiskunta

Olen toista vuosikymmentä seurannut elämää Suomen maassa. On vuosi 2013. Meidän pitäisi olla modermi yhteiskunta. Mistä tuo näkyy? Se näkyy katukuvassa kävelevistä kansalaisista. heillä kun on käsissään monet eri tekniset laitteet, joista saadaan apua päivittäiseen elämään. Suurin osa on kuitenkin niitä, joilla se on kädessä työn vuoksi. Silloin näitä laitteita käytetään kävellessä kadulla. Ajaessa autoa ja istuessa bussissa. Junassa tai lentokoneessa.Tämä hyvä. Näin meillä on aina kiire jokapaikkaan tai ainakin voimme hoitaa asioita mennessä lounaalle tai lähtiessä kotia. i Phonet, i Pad:t, Nokia Lumia sekä Samsumn Note jne. on tulleet pysyvästi meidän jokapäiväiseen elämään. Monella on vielä kiire niin töissä kuin vapaa-aikana.

Kaikilla asiat ei ole näin. Tuossa kirjavassa joukossa on niitäkin jotka joutuu elämään omaa elämää riippumatta työstä. Tässsäkin joukossa on paljon hyviä ihmisiä. Kaikilla ei ole näitä teksnisiä saavutuksia. On vain vanha toimiva Nokian kännykkä, jolla saa lähetettyä tekstiviestin. Kaikki ei ole niin näyttävää kuin näillä kiireisillä ja menevillä ihmisillä.

Viime ajat on ollut taas useita eri juttuja tiedotusvälineissä. Paljon on juttua lomautuksista ja irtisanomisista. Työt ovat vähentyneet Suomen maassa. Ihmisiä siirretään pois työelämästä. Paljon on huolta myös työttömistä. Niistä, jotka ovat työvoimatoimiston kirjoilla. Myös ne nuoret, jotka ovat jääneet pois tästäkin laitoksesta. Missä nämä ihmiset on? Näkyykö heitä kaduilla kulkemassa kadulla? Ne jotka pääsevät ansiosidonnaiselle päivärahalle, niin pärjäävät jonkin aikaa. Näistäkin kaikki ei sitte saa enää myöhemmin töitä.

Tähän joukkoon mahtuu vielä ne jotka ovat jotenkin jääneet työelämän ulkopuolelle ja ovat syystä tai toisesta unohtuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle. Miten nämä jaksaa? Kuinka he voivat? Mistä he saavat sisältöä päiväänsä?

Tässä on jokunen joukko eri yhteiskuntarakenteita. Toisilla on kaikki hyvin ja toisilla menee heikommin. Kaikki ovat kuitenkin Suomen kansalaisia. Miksi toisilla on kiire ja toisilla aikaa päivät ympäriinsä? Olisiko aika  jakaa tätä taakkaa puolin ja toisin? Toisilla on lapset päivähoidossa ja toiset hoitaa kotona. Työssäkäyvät kuormittuu henkisesti ja työttömät ja sen kaltaiset taas tuntevat itsensä turhautuneeksi.

Kun nyt olemme modermissa yhteiskunnassa, niin  eikö tällaiset ongelmat kuuluisi hoitaa.

Eurooppa

Parhaillaan eletään taantumaa Euroopassa. Suomi on vielä pinnalla taloudellisesti  ja uutta säästöä suunnitellessa. Valtio on pulassa. Vaikeuksia tulee varsinkin kun yritykset lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään. Heidän huolensa on siten valtion huoli. Näin Suomi on pulassa. Suomi joutuu kilpailemaan muuttuvassa globaalissa maaailmantaloudessa. Euron kriisi on menossa.

Suomi on liian kiltti tässä asiassa. Uutisissa asia on jäänyt nyt vähemmälle huomiolle. Onko kriisi sitten ohi?

Ei ole. Missä sitten mennään. Eteläinen Eurooppa on edelleen lamassa. Netistä löytyy useista eri artikkeleita euron kustannuksista. Nämä menee suomalaisen veronmaksajan piikkiin. Elämme muuttuvassa maailmassa ja se tuo epävarmutta maailmaan. Kuinka tämä voitettaisi?

Olen pieni ihminen suuressa maailmassa ja omalta osalta en voi vaikuttaa euron kurssin elpymiseen. Voiko tavallinen pieni ihminen sitten tehdä mitään. Ei juuri mitään.  En ymmärrä miksi meille kuluttajille pitää painottaa säästöjä. Valtion on löydettävä uusia säästöjä ja se tulee maksamaan paljon veronmaksajalle.

Pieni ihminen tässä maailmassa on yksin ja se on huono asia. Pienituloinen ihminen on joutunut koville tänä euron kriisin aikan. Hinnat nousee koko ajan. Rahalla saa koko ajan vähemmän hyödykkeitä. Joutuu laskemaan mitä ostaa.Kaupoissa kiertelyä ei viitsi tehdä, kun ei kuitenkaan saa mitään ostettua.

Kuka ajaa sitten pienen ihmisen asiaa. Toistaiseksi ei kukaan. Tietääkseni kaikki poliittiset puolueet puhuvat vähävaraisen huolehtimisesta. Kuitenkaan suuria ratkaisuja ei ole tehty asian eteen. Pieniä toimia on tehty ja se helpottaa hiukan näiden ihmisten pärjäämistä. Kuitenkaan ei men kauaa, kun tämäkin lisä on syöty. Inflaatio vie arvon rahalta. Näin on aina käynyt.

Jotenkin Euroopassa eletään nyt sellaista vaihetta, jossa joidenkin EU-valtioiden on saatava kaikki apu paremmin toimeen tulevilta mailta. Nämä saa ottaa velkaa tuosta selvitäkseen. Tämä apu raha annetaan. Mistään ei ole taetta siitä, että nämä rahat palaa maille, jotka lainaa rahaa.

Miksi nää suuret EU:n  talouksien ei anneta mennä konkurssiin? Miksi pienet maat antaa rahaa rikkaimmille?
Tämäkin apu menee veronmaksajan piikkiin ja näin sitten taas omassa maassa joudutaan tekee ratkaisuja, joissa on omatkin ongelmat. Pienet ihmiset ja vähävaraiset kärsii. Suomenkin on sopeutettava taloutensa tätä varten. Näin sitten taas pieni ihminen jää suuren jalkoihin. Missä mennään?

Lisää maapalloa koskevaa.

Katsoin ja selasin tässä internetissä kuvia Earth from Above -sivustolta.

Tällä sivulla on hyvin kauniita kuvia maapallolta otettuna taivaalta. Sarjan on suunnitellut ja kuvannut  ranskalainen luontokuvaaja  Yann Arthus-Bertrand. Hän on tullut tutuksi globaaleista luontokuvistaan.
En tunne tätä henkilöä mutta internetissä on jokunen kuva ja video, jossa hän kertoo töistänsä ja kuvista.

Katso kuvia maapallosta

Itse tykkään näistä kuvista ja teksteistä sekä olen katsonut vuosia sitten ne dokumentit jotka hän on tehnyt.
En olisi uskonut kuinka kaunis maapallo on taivaalta kuvattuna ja kuinka paljon maapallolla on elämää eri muodoissa.

Maapallo on ainoa planeetta jossa ihminen voi elää. Meillä ei ole muuta kuin tämä.

Elämme maapallolla kuin viimesitä päivää. Globaali maailmantalous on kirinyt huippuunsa kilpailutetuissa yhteiskunnissa. Olemme kehittyneet teknologisesti kohtalaiseen huippuun ja meillä on monia elämää helpottavia laitteita. Tarvimme niitä koko ajan. Puhelimet on kehittyneet jo tietokoneiksi. Meillä on kaikki tieto pienessä prosessorissa ja ne on meilla aina matkassa. Globaali maailma kehittyy edelleen ja otamme sen vastaan. En vastusta tätä. Kaikki teknoklogia on hyvä asia. Käytän itsekin tietoteknisiä laitteita puuhatessani töiden ja harrastusten parissa. Ei teknologinen kehitys on vaaraksi.

Minua kuitenkin kiinnostaa tämmöinen määrä kuvia eri puolelta maapalloa. Nuo kuvat on inspiroivia. Tietenkin näitä kuvia ei ole saatu aikaan ilman suuria energian tuhlaamista. Fossiilisten polttoaineiden kuluttamista ja hiilijalanjälkiä jättämättä. Nuita on tullut ja kulunut.

Maailma on kuitenkin sen verran harvinainen paikka maailmankaikkeudessa, että minua on alkanu kiinnostamaan kaikki maapalloa ja resurssien kuluttamisesta syntyvää tuhlausta. Eri puolilla maapalloa on erilaiset olosuhteet ja niiden ympärille on syntynyt sivilisaatioita kautta maailman historian. Maapallolla on suuret energiavarat ja niitä käytetään kohtuulisen paljon.

Yksi ihminen ei voi kovin paljoa vaikuttaa suureen kuutushysteriaan. Voin vain yrittää vaikuttaa omalta osalta siihen että käytän tavaroita niin kuin toivon itse käytettävän. Kulutan sen mitä tarvin ja ostan sen minkä tarvin.

Maapallolla on rajalliset voimavarat.

Maa ilmasta.

Katsoin jokunen vuosi sitten televisiosta ohjelmasarjaa Maa ilmasta.

Sarja oli mielenkinntoinen ja se vei katsojan mukanaan. Sarja esitettiin silloin Jim Tv::llä. Sarja kertoi maailman erilaidoilta eri mantereilta ja valtameriltä olevia kauniita maan näkymiä ja se sai minut ajattelemaan maailman eri yhteiskuntien kehitystä.
Maailma on oleva kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden yhteinen muodostuma. Miten me ollaan saatu maapallon mineraalien kanssa vaurautta kautta pääsääntöisesti pohjoisen pallonpuoliskon maitten kesken.

Afrikka ja osa Kaakkois-Aasiaa hyvin varustettu suurilla mineraalivaroilla ja luonnonvaroilla. Suuret länsimaat ottaa osansa kaikesta alkuaineista joita ympäri Afrikkaa ja vie sitten voitot omiin taskuihin ja elää vauraasti tuntematta häpeää pienen afrikkalaisen tai intialaisen miehen tekemästä työstä. Nämä ihmiset tekee sitä suuressa vaarassa kaivautuessaan maapeerään ja kaivokseen, jossa ei ole minkäänlaisia turvatoimia.

Sarjassa näytettiin kuitenkin paljon tämmöisen ryöstön lisäksi se että osa kehitysmaiden asukkaista oli saanut koulutuksen ja pystyi edes vähän saamaan näistä luonnonvarojen käytöstä itselleen. kaikki ei mennyt Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Sarja antaa miettimisen aihetta meille jokaiselle. Ainakin minulle. Nähtyäni tämän sarjan olen mielessäni pohtinu paljonkin maapallon luonnovarojen käyttöä ja kuinka kaunis Maa on ilmasta.

Maassa on paljon jo kaytettyjä luonnovaroja ja osaa uhkaa jo loppuminen ja tämä voi tuoda tulevaisuudessa uusia ongelmia. Ohjelmasarjassa kerrottiin paljon öljyn käytöstä, maakasun käytötsä, metsien hyväksikäytöstä ja metsien kestävän kehityksen käyttämisestä. Maailmassa on paljon valjastettuja jokia, luonnonvarasia jokia, jokia joihin on laskettu teollisuuden päästöt. Jäätiköiden alla  on luonnonvaroja, joita ollaan valjastamassa hyötykäyttöön. Liikenne tuottaa paljon päästöjä. Suurissa kaupungeissa on ilmanlaatu huono. Maankäyttö viljelykseen tuo omia päästöjä. Viljelypinta-alaa pitäisi kasvattaa maapallon väestömäärän lisääntyessä. Maankäyttö rakentamiseen tarvii tilaa. Lentoliikenne tuo päästöjä. Siihen olisi keksittävä  uusia energia vaihtoehtoja. Monet mineraalit ovat maansisässä ja se tuo lisää kaivoksia. Kehitysmaiden kaivokset ovat yleensä syviä kuiluja.  Niissä ei ole turvarakenteita. Paljon erilaisia energiantuotantolaitoksia ja ne tuovat lisää myrkkyjä ilmastoon. Otsonikerros suurenee napa-alueilla.
Sään ääriilmiöt lisääntyy ja mahdollinen kuivuus odottaa tuloaan. Metsäpalot ja suuret metaanipäästöt ilmaan.

Suurinpana juttuna minulle jäi mieleen farkkujen tuotanto, kuinka monta luonnonvarojen riitsämistä nuiden maailman suosituimpien päällysvaatteiden tuotanto ja kuinka pitkiä matkoja nuita housuja ja takkeja kerrätetään pitkin maailmaa, ennenkuin ne saapuu kuluttajille ostetaviksi. Tuo oli aikamoinen projekti.

Tätä voisi jatkaa pitempään. Olemme tienhaarassa tulevaisuuden suhteen kaikilla toimialoilla ja meidän pitäisi pystyä ratkomaan suuria ongelmia ilmaston suhteen.

Maapallo on rajallinen ja me voimme jokainen yksilönä vaikuttaa planeettaamme tulevaisuuteen omilla kulutusvalinnoilla.