Länsimaiden alkuperäisasukkaiden asema.

Länsimaat on tänä päivänä kehittyneet hyvin pitkälle korkeanteknologian puitteissa. Meillä on monet tietotekniset laitteet ja puhelimet. Suomalaiset on  korkeasti koulutettuja ja hyvin palkattuja kansalaisia.
Suomalainen koulutus on maailmassa huippuluokkaa. Suomessa on hyvät mahdollisuudet kouluttautua hyvinkin pitkälle.  Euroopan maissa on kansalaisilla koulutukset hyvät. Länsimaissa näyttää siten olevan kaikki hyvin.

Kun maailma on kehittynyt pitkälle. Suomi on yksi valtioista, jonka on täytyny kehittyä  modermilla tavalla. Suomen teollisuutta on kehitetty ja automatisoitu vuosikymmeniä jopa vuosisatoja. Jokaiselle sukupolvelle on tullut isot haasteet olla kehittyvässä maailmassa muiden valtioiden joukossa.

Länsimainen alkuperäisasukas on juuri yksi monesta. Otan tähän suomalaisen ihmisen.

Nurja puoli tästä on sitten se, että hyvässäkin yhteiskunnassa on paljon heikompiosasia. Suomessa on myös ihmisiä, jotka elävät juuri ja juuri normaalin elintason rajoilla. He ovat  se osa kansakunnasta, joka elää toimeentulon rajamailla. He ovat jääneet yleensä työelämän ulkopuolelle.

Kun Suomeen tuodaan ulkomailta maahanmuuttoa. Se täytyy kouluttaa ja työllistää jotta he eivät jää sosiaalituen varaan. Heidät otetaan nimellisesti töihin yritykseen ja he joutuvat opettelemaan Suomen kielen. Sen lisäksi he alkaa oppia yrityksen tavoille. He ovat sitten yrityksen omaa työvoimaa. Tähän tuskin yritys on panostanu kovinkaan paljoa. Nämä ihmiset ovat kaukaa kotoaan ja heidän on pakko suostua siihen mitä niille tarjotaan.

Maahanmuutto ja sen eteen tuomat asiat ovat monelle suomalaiselle taakka. He vievät työpaikat, kun yritys tuo heitä maahan. He tekevät työn halvemmalla kuin suomalainen. Heillä on aika alhaiset palkat. Yritys käyttää hyväkseen maahanmuuttoa. Kun suomalainen alkaa keskustelemaan työsopimuksesta, saattaa työnjohtaja tarjota työtä ja samalla kertoa hakijalle saavansa hommaan halvenpaaki työvoimaa.

Mikä on länsimaisen  alkuperäisasukkaan asema? Yritys ottaa tietenkin sen, jonka saa halvemmalla.

Kun maahan tuodaan halpaa työvoimaa, niin suomalainen jää sen jälkeen työttömäksi. Suomalainen saa siten jämät, kun toisen valtion apulainen tekee suomalaisien työn. Euroopassa tämä on hyvinkin yleistä.

Suomessa tämä ala on kasvava trendi. Suomi on hyvin saavuttamassa Euroopan tässä kilpailussa.
Kyse ei ole aina halpatyövoimasta. Työvoimaa voidaan palkata ulkomailta myös siten, että yritys vie toimiston siihen maahan mistä työvoimaa halutaan. Tätä työvoimaa käytetään sitten Suomessa tuomalla omaa henkilökuntaa maahan.

Yleisesti ulkomaista työvoimaa alkaa olla jo isojaki määriä. Rakennuksilla työskentelee virolaista, venäläistä ja muita kaukaisia kansalaisia. Linja-autoliikenteessä on paljon virolaista ja venäläistä kuskia. Näitä miehiä voidaan palkata esim. virolaisella työehtosopimuksella tai sitten työehtosopimuksesta ole välitetty ollenkaan.

Toisinaan ammattiliitot voi tehdä käynnin työmaallla mutta varmuutta palkkojen, työolojen ja turvallisuusmääräysten  tarkistamisesta ei ole. Puhuttu kieli bussissa tai työmaalla alkaa olla jo viroa ja venäjää. Suomea näillä työmailla ei enää monikaan puhu. Ulkomainen työvoima alkaa olla jo arkipäivää.

Alkuperäinen länsimainen ihminen voi täten jäädä hyljätyksi yhteiskunnassa, vaikka hänellä olisi mahdollista tehdä työtä ammattimaisesti ja vastuullisesti. Suomalainen työ maksaa mutta sitä ei olla halukas ostamaan vaikka se olisi parempaa työjälkeä. Lisäksi kukaan ei halua ottaa vastuuta näistä asioista.

Alkuperäisasukas länsimaissa on oleva monessa suhteessa yhteiskuntaan kriittisen käsittelyn alainen asia. Minä halusin laittaa tähän viittauksen työelämään. Työelämä on kuitenkin iso murheenkryyni nykyisessä kilpailuyhtiekunnassa. Tähän yritykset vastaa omalla tavallaan.

Ammattiliitto.

Ammattiliitto on Ay-liikkeen sisällä toimivajärjestö, joka pitää huolta työntekijöiden työehdoista.
Työehdot on taas se sopimus, joka takaa työntekijälle palkan, työehdot, työajan ja työsopimuksen. Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus on työehtosopimus.

Ammaatiliitto auttaa työntekijää melkosesti. Työnantajan on pidettävä kiinni sopimuksesta, jos työntekijä on ammattiliiton jäsen.

Ammattiyhdityksen aikaan saavia sopimuksia. Ay-liike on saanut aikaan ison määrän erilaisia työehtoihin kuuluvia kokonaisuuksia. Näitä on iso lista, enkä ala sitä tähän kirjoittamaan.

Joitan tunnetuinpia kohtia on:
  -8 tunnin työaikalaki, -Työsopimuslaki, -Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta, -Työturvallisuuslaki, -Työsuojelusopimus, - Ansiosidonnainen työttömyysturva.
Näitä on lisää ja toivottavasti tulevaisuudessa enemmänki.

Suomessa ei ole vähimmäispalkkaa mutta työehtosopimuksissa vähimmäispalkka on sovittu alakohtaisesti erikseen.

Työntekijät kuuluvat liitoissa ammattiosastoon joka on valtakunnallisen ammattiliiton jäsenyhditys.
Jäsenyhdistys toimii paikallisesti kokoen eri ammattialojen ihmiset samaan yhteisöön. Yleensä nämä ihmiset on yhden ammattialan osaajia ja ammattilaisia. Joillain aloilla on paikallisia yhditysksiä, joihin kuuluu saman yrityksen henkilökuntaa. Nämä voivat sopia työehdot myös paikallisesti. Yleensä kuitenkin työntekijää edustaa oma ammattiliitto.

Ammattiliitto on yksi toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja tekee työtä saadakseen jäsenille parannuksia sopimuksiin. Tänä päivänä jäsenistö harvenee. Nuoria ei saada jäseniksi, koska nuorten työelämä on mennyt hajanaiseksi. Työ on epäsäännöllistä pätkätyötä, mikä ei tuo ihmiselle tarpeellista tuloa elämiseen. Nuoret on paljon yhtäaikaa opiskelemassa ja työssä. Tämä taas aiheuttaa kierteen josta ei pääse pois.

Työelämä ei enää tuo edellytystä ihmisten yhteisöllisyyteen. Työelämä vie työntekijältä kaiken voiman. Ammattiliitto on myös mieltä ylläpitävä voima työntejän jaksamisen kannalta.

Kierrätys.

Kierrätys on elämän valinta. Kierrätys on tavaroiden ja ruoan tähteiden laittamista erilleen sekajätteestä.

Miten pitää kierratystä tärkeänä?

Elinkeinoelämä on täynnä kaikenlaista tavaroiden ylijäämää ja se näkyy erityisesti hävitettävksi laitettujen tavaroiden määrästä. Tätä tavaran liikkumista tuetaan erityisesti niiden toimesta, joilla on varaa kuluttaa enemmän kuin on tarpeen. Sanotaan, että rahan pitää kiertää tavaroita ostamalla. Tässä tuetaan samalla työllisyyttä. Kyse on siitä, että mihin panostetaan.

Kierrättää kannattaa. Silloin säästää luontoa. Luonto kiittää luonnosystävää.

Mitä voi kierrättää?
Vaatteita, kodin sisustusta, ruokaa ja huonekaluja. Kierrätetty huonekalu on toiselle tarpeen ja toiselle ylijäämää. Vaatteet voi antaa pois. Vaatteista saa myös uusiotuotteita esim taulunpohjaksi.

Puutavaraa voi kierrättää. Puu on hyvä materiaali kierrätystä ajatellessa. Vanhan pöydän kannen voi laittaa esim hyllylevyksi varaston kaappiin ja siten hävikki on mahdollisimman pieni.

Eikös kansantaloutta voisi hoitaa myös tavaroita kierrättämällä?
Voi, kun vaan asia katsotaan tärkeäksi.

Kierrätys pitäisi saada esille enemmän. Tässä materialistisessa yhteiskunnassa kierrätys jää uuden jalkoihin.
Vanhan tavaran käyttäminen katsotaan pääasiassa köyhän ihmisen toimeksi. Miksei voida kattoa asiaa toisella kantilta. Henkilö, joka kierrättää voi tehdä sen tarkoituksella. Kierrätys on henkilön oma valinta.

Uusi tavara ei aina myöskään ole paras. Vanha voi olla parempi.

Onko talvi vai kevät? Missä viipyy kevät?

Maaliskuu oli yllättävän kylmä. Keskimääräistä kylmenpi. Olen odottanut kevään alkua jo kuukauden.
Nyt huhtikuuhun siirryttyä on jo päivällä hiukan lämpimämpää. Lämpötila nousee päivällä jo lämpöasteille ja illalla kylmä jäädyttää taas vesirapakot ja muun sulanneen tienpinnan. Aamulla taas saa kiertää liukkaimmat paikat ja suurimmat lumikasat.

Missä kevät viiipyy?  En tiedä missä.
Mistä johtuu tämmöinen ilmanala?
Onko tässä kyse ilmaston lämpenemisestä`?

Pääsiäinen oli nyt maaliskuun lopussa ja yleensä voi olla jo keväinen sää vaikka ollaan maaliskuussa.

Kun tässä muuan viikko sitten ostaneena liukuesteet vielä tälle keväälle. Olin siinä ajatuksessa, että näitä ei enää tarvi. Käytin niitä sitten vielä viime viikolle. Sitten alkoi jo tiet olla osin sulat ja liukuesteillä on vaikea kävellä.

Minä seuraan ilmaston säitä meillä Suomessa. Olen tullut siihen tulokseen, että ilmasto lämpiää mutta luonto panee hanttiin asiassa. Äiti maa ei halua tuota ilmastonmuutosta. Äiti maa on nähnyt usean jääkauden ja lämpimän jakson. Me emme. Ihmisen elinikä ei riitä seuraamaan tätä kehitystä.

Lisäksi voi sanoa näiden talvien jälkeen, että olemme menossa kohti jääkautta. Tuokin ajatus voisi olla totta. Mistä tuon tietää, minne ilmasto on menossa?

Siperia opettaa. Mistä tuo sanonta on tullu? Voiko Äiti maa opettaa meitä vielä tänä päivänä? Meillä on kaikki tekniset laitteen sään seuraamiseen. Saamme ennustuksia pitkin päivää.

Kuitenkin meillä on kohtalaisen siedettävä säätila tällä hetkellä. Eipähän luonto herää liian aikasten kasvattamaan lehtiä ja nurmea sekä heinää. Jos nyt olisi liian lämmintä ajankohtaan, voisi meille tulla sitten kylmä alkukesä.

Odotan kuitenkin lämpöjaksoa kevääseen. Se tulee joka kevät.

Taka talvi on kanssa mahdollinen.