Suomi Barentsinmeren hyötyalueella

Suomi on pohjoisessa. Sijaintimme on molemmin puolin pohjoista napapiiriä. Barents on pohjoisessa Suomesta katsottuna. Ei kaukana mutta meillä ei ole omaa yhteyttä Barentsinmerelle. Olemme sillai motissa Koillisväylään nähden ja meillä ei ole Barentsin alueen luonnovaroja käytettävisssä.

Suomi on kuitenkin Arktisen alueen tutkimuksen kärjessä ja meillä on kuitenkin eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita. Voimme koittaa myydä tätä osaamista Barentsin alueen maille. Kuitenkin olemme jäljessä tässä asiassa, emmekä ole vielä osanneet hyödyntää tätä infrasruktuuria maailmalla.

Alueen luonnon- ja mineraalivarojen kuljettaminen voisi olla meille eduksi. On puhuttu stratekisesti Norjan satamien kautta tuotavia mineraaleja ja eri jalosteita maamme läpi Eurooppaan. Tähän kutsuun Suomen pitäisi tarttua ja aloittaa työ tämän reitin saamiseksi. On kolme vaihtoehtoa ja niistä kiistellään kuntien kesken. Tietenkin tutkimuksia jokaisesta reitistä on tehty. Olisi aika hakea yhteistä tahtoa jonkun reitin saamikseksi.

Rautatie Pohjois-Suomesta Norjaan ja takaisin. Rautatieyhteys Tromsaan tai Kirkkoniemelle. Tromsan vaihroehto olisi parempi. Se olisi helpoin toteuttaa kaiken tämän jälkeen. Tämä  yhteys toisi Suomeen kuljetuskapasiteettia kauemmas maailmaan. Jo olemassa olevat rautatietyhteydet liitettynä tähän antaisi mahdollisuuden suurempaankin liikennöintiin. Venäjä on nyt sen verran arvaamaton, että jättäisin Sallan rata -vaihtoehdon käyttämättä. Venäjä kasvatttaa Alakurtin sotilastukikohtaa parhaillaan, vaikkakin sen päätarkoitus on suojella Barentsinmeren alueen infrastruktuuria.

Rautatieyhteys Jäämerelle on tulevaisuuden hanke. Se on varma, jos mikä. On puhuttu vielä Helsinki - Tallinna rautatietunnelista. Se yhdistäisi meidät Eurooppaan Rail Baltica -hankkeen kanssa. Minusta molemmat radat on syytä rakentaa. Molemmat hankkeet tarvii toistansa ja tällöin meillä olisi kuljetuskapasiteettia pitkäsi aikaa ja toisi meille työtä rakentamisvaiheessa ja sen jälkeenkin.
Vain toisen rakentaminen olisi isku maallemme.

Koillisväylä

Pääosin Venäjälle kuuluva merialue Koillisväylä on taas keskustelun ytimessä. Tuo Arktisella alueella oleva meriväylä on alkaa olla kuljettavassa kunnossa nykyään. Täällä meritie Kiinaan ja Japaniin olisi lyhempi kuin Suezin kautta eteläiseen meritiehen verrattuna.

Koillisväylä on jo kesäisin suurelta osin sula. Sen odotetaan avautuvan jäästä tulevina vuosikymmeninä lisää. Jääpeite pienenee ja avovesi lisääntyy, niin väylän käyttäminen laivatavaraliikenteellä  tulee lisääntymään.  Jo nyt osin aluksia kulkee jääkarhujen ja hylkeiden elävöittämällä alueella. Vuosisadan loppuun mennessä jäät ovat todennäköisesti sulaneet kesäisin kokonaan. Se jos mikä helpottaa liikennettä.

Koillisväylä kuuluu Venäjälle. Venäjä on jo lisännyt Koillisväylän käyttöä omissa laivakuljetuksissaan. Uusia satamia ja vanhojen satamien kunnostuksia on jo tehty. Uusia aluksia, joiden tekniikka kestää arktisia oloja, on jo rakennettu. Samoin jäänmurtajia, teknisten valmiksien kehittämistä ja pelastusjärjestelmiä on kehitetty. Näillä Venäjä aikoo sitten vastata maailman uusiin haasteisiin koittaen voittaa väylän liikenteen itselleen. Se saisi väylämaksuja ja satama maksuja meritien käyttäjiltä. Venäjä voisi täten olla isäntä ja saisi näkyvyyttä koko mailmalle.

Miten sitten talvella? Talvisin jäätä olisi sitten käytännössä koko Koillisväylän alueella. Jo nyt tarvitaan jäänmurtajia kesällä tapahtuvassa liikenteessä. Kaikki ei ole vielä auki. Tarvitaan jäänmurtajia. Toimisiko väylä talvellakin? Mahdollisesti toimisi. Väylä vaan avataan jäänmurtajilla ja jäänmurtajat avustaa Koillisväylällä kulkevia aluksia. Sitä tehdään jo nyt.

Ilmasto on talvella ankara näillä seuduilla. Tuleeko Koillisväylästä kesäaikaan toimiva elementti väyläliikenteeseen? Sitä sietää pohtia. Olosuhteet ovat joka tapauksessa vaativat. Välimatkat on pitkät ja onnettomuuksia voi sattua. Kuitenkin väylää ollaan ottamassa käyttöön ja suunnitelmat on jo vaiheessa. Se on yhtä varmaa, kuten on ilmaston lämpeneminen. Se tuo uusia haasteita.

Kaasua ja öljyä mereltä

Luin tuossa artikkelia pohjoisen ja arktisen alueen luonnonvaroista ja luonnosta.
Suomi on pohjoisen maapallon osana oleva maa ja kolmasosa Suomesta sijaitsee pohjoisen napapiirin yläpuolella. Meidät voi luokitella siten arktiseksi valtioksi.

Arktinen luonto on siten olennainen osa meidän maatamme ja maassamme on joitain pieniä luonnonvaroja ja niitä koitetaan hyödyntää ensinnäkin omaksi parhaaksi. Siten vielä, jos saatais tuosta vielä hyvinvointia kansalaisille, se toisi tuloja myös valtiolle.

Arktisen alueen luonnonvarat on pääosin toisten hyötynä ja Suomi on jäänyt pieneksi palaksi tuota suurta palapelia, jota aletaan pelata nyt Norjan, Venäjän, Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa. Matkaan on ilmoittautunut Kiina, Etelä-Afrikka, Brasilia ja Intia. Suomella ei ole näitä luonnovaroja, joihin kuuluu ennekaikkea öljy ja maakaasu. Näitä on pohjoisella Jäämerellä ja lähinnä meitä on Norjan Snösvit ja Venäjän Stokman. Nämä isot öljy ja maakaasuesiintymät ovat näillä kahdella maalla etusijalla tulevaisuuden elinkeinona.

Lisää esiintymiä on tiedossa ainakin Venäjällä. Venäjä panostaakin nyt näiden esiintymien pumppaamiseen ja jalostamiseen sekä myymään maakaasua polttoaineeksi lähialueiden valtiolle ja nyt on nähty Venäjän tekevän kauppaa jo Kiinan kanssa. Sillä onkin edellyttykset tähän ja tekniikkaa kehitetellään koko ajan lisää. Heillä on isot alueet, joita voivat hyödyntää.

Norja taas on avannut jo osan Snöhvit:n kaasukentästä ja tulee investoimaan lisää siihen. Samoilla alueilla Norjalla on Goliat:n kaasukenttä ja sekin on yksi heidän tulevaisuuden investoinnestaan. Paljon on näillä kavereilla puuhaa ja varmaa on se, että mitään näistä ei jätetä tekemättä. Näillä näkymin öljyä näiden valtioiden alueilla on vielä kymmeniksi vuosiksi ja samoin kaasuesiintymät ovat mahtavat verrattuna kotimaisiin hankkeisiin nähden.

Koirasusi

Suomessa on ollut keskustelua koirasudesta. Koirasusi on koiran ja suden risteymä ja tämä hybridi pystyy lisääntymään vielä suden kanssa. Koirasusi on vaarallinen yhdistelmä. Yksin tämä risteymä saa tuhottua maatilojen eläimistöä ja on tuhonnut karjaa siinä missä susi tekee sen. Koirasusi ei ole lemmikki. Kokonaan se ei susi, eikä koira mutta säädöksiä on olemassa koirasuden kasvattamisesta. Koirasusien määrää ei Suomen luonnossa tiedä.  Karkureita on aina ollut ja koirasusi pärjää metsässäkin.

Mitä sitten sanoa koirasudesta? On uskaliasta risteyttää susi ja koira. Tämä hybridi voi olla vaarallinen. Ehkä omistaja voi pärjätä tämän kanssa mutta sitä sitten kun tää otus pääsee luontoon. Minusta tuo otus kuuluu susiin, eikä sitä saisi kasvattaa ollenkaan. Sekarotuiseksi koiraksi otus voi olla arvaamaton. Koirasusi on villieläin, joka elää ja kasvaa susilaumassa. Metsässä nämä eläimet voivat lisääntyä keskenään, eikä näistä otuksista ole lemmikeiksi.

Laki antaa hävittää suden mutta koirasudesta ei ole säädöksiä. Miten suhtautua nuihin? Sitten on vielä Venäjän puolella olevat susilaumat ja niissä eläviä koirasusia. Venäjällä voi koirasuden kasvatus olla ihan vapaata ja kenen eläimiä nämä ovat sitten tehdessään vahinkoa maaseudulla.  Netissä oli joitan sivustoja koirasuden kasvattamisesta. Joillekin tämän hybridin kasvattaminen on ihan leipätyötä.
Voiko näitä sitte erottaa villinä elävästä laumasta ja missä menee raja kasvatetun koiran ja villieläimen välillä.

EU-parlamentin vaalit

Eilen käytiin koko Euroopassa ja Suomessa Euroopan Unionin Parlamentti vaalit. Suomella on Brysselissä on oleva 13 edustajaa ja näissä vaaleissa paikat jakautui suunnilleen samoin kuin vuonna 2009 kesällä. 13 MEP:tä vie sitten Suomen vaatimuksia ja tarpeita uuteen parlamenttiin kaikkien 25 maan edustajan kanssa. Miten tuo käytännössä toteutuu se ei näy ainakaan tavalliselle kansalaiselle ja palkansaajalle.

Suomen paikat jakautui seitsemän puolieen kesken ja vallan uusjakoa ei tapahtunut vaan kaikki sai pitää omat paikkansa vaikkakin henkilöt vaihtui. Uusia kasvoja ei juuri tullut ja ne vain paikat jakavat puolueet vaihtoivat miestä tai naista näissä vaaleissa. Vanhoja tuttuja kasvoja on tässäkin parlamentissa ja uudet valtuutetut saivat ääniä niin että ehdolla olleet tuntemattomat kasvot jäivät kauas ääniharavojen äänimäärän taakse. Trendi oli sama koko maassa. Euroopassa pärjää vain hyvät ja valitut henkilöt.

Puolueiden kesken ei muutosta tullut. Kokoomus sai pitää 3 paikkaa. Keskusta piti myös kolme paikkaa. Perusuomalaiset tuli kolmanneksi 2 paikalla. SDP piti kaksi paikkaa vaikkakin menetti ääniä toisille puolueille. Vihreillä on edelleen yksi, samoin RKP:llä.  RKP sai todennäköisesti Ahvenamaan äänet, mikä oli odotettua.

Paikat meni siis tasan. Pettymyksiä ja voittoja tuli. Osa puolueista olisi toivonut parempaa tulosta. Ainakin sen näki osasta puoluejohtajia. 13 edustajaa on vähän mutta siihen on tyytyminen. Ei näin pientä edustajistoa saa hajoamaan yhden tai kahden puolueen kesken. Pienemmät puolueet pettyivät kokonaan. Euroopan parlamentissa on 766 jäsentä ja 13 on murto-osa tästä. Siinä riittää sarkaa tehdä Suomelle sopivaa politiikkaa ja saada Suomen tärkeänä pitävät asiat näkyvillä.

Jääkikiekon MM-kisat

Valko-Venäjä, tuo sisämaa Euroopan itäosassa ja rakenteeltaan totalitäärinen valtio isännöi jääkiekon MM -kisoja tänä vuonna. Kisat on siten Minskisssä. Kisoja odotettiin vähän pelolla varsinkin kun alussa oli epäselvää millaiset kisat tulee kun valtio on noin sisäänpäinsulkeutunut.

Uutisoitiin Valko-Venäjän estävän vapaan tiedonvälityksen ulkomaille. Ensin tulikin raportti, jossa paikallinen viranomainen oli estämässä kuvaamista ja raportin tekoa jopa Suomeenkin. Jotain estämistä olikin mutta minusta esim YLEn uustiointi on ainakin ollut normaalia tiedonvälitystä.

Kisat on kuluneet alkueriin ja lohkojen keskinäisiin otteluihin. Suomen pelit olen nähnyt ja Minks Areena on täynnä väkeä ja kaikki on fanaattisia jääkiekon ystäviä. Näyttää siltä, että Valko-Venäjän kansa on kansaivälisen jääkiekon ylittämättömiä kannattajia. Kansa on jääkiekon ystävä ja se näkyy näissäkin kisoissa.

Tietysti täytyy sanoa, että tunne näitä kisoja katsoessa on jännittynyt. Valko-Venäjä on näyttänyt maailmalle kauniita naisia ja Voiton päivän paraatia kisojen alkaessa. Kuitenkin kaikki MM-sarjan joukkueet on paikalla ja näin näyttää urheilu olevan erillään maailmanpolitiikasta. Valtioiden päämiehiä ei ole näkynyt katsomossa. Ehkä pelko on oleva sittenkin olemassa.

Kirjanpainaja

Tuo puolen senttimetrin mittainen ja mahdollisesti kolme eri kuoriaista olevat tuholaiset  tekee Suomen metsissä melko suuria tuhoja varsinkin kuusikoihin ja heikentyneisiin  pystymettiin, tuulenkaatoihin, ja tuholaista saattaa pesiytyä tuoreessa kuusipuutavarassa. Laji on hyvin tunnettu Eurooopassa ja tuholainen on hyvin yleinen koko Suomessa.

Metsä voi mennä pilalle kirjanpainajan etsiessä pesintäpaikkaa kaarna väliin ja sinne se munii toukkia ja nämä toukat nakertavat käytäviä puuhun ja koteloituvat puuhun. Näistä kuorituu sitte aikuisia karjanpainajia, jotka syövät sitten puuta ja näin metsä alkaa tuhoutua. Puun solukot tukkeutuvat ja latvaosien tarvitseva neste vaikeuttaa puuta ravitsevasta itseään. Näin jopa pystymetsä saattaa tuhoutua kuivumisen takia. Tuho alkaa edetä hyvinkin nopeasti kirjanpainajien suuren lukumäärän mukaan.  Metsän voi vielä pelastaa, kun löytää tuholaiset ja kaataa metsän heinäkuuhun mennessä. Tämän yli menneet kuoriaistuhot vievät metsän kokonaan ja metsästä saatu tuotto ei enää yllä tukkimääriin. Ehkä siitä voi jotain muuta jalostustuotetta saada ja taitaa puukuorma
mennä sitten polttopuuksi.

Kirjanpainaja on siitä inhottava tuholainen, että se kestää pakkasta. Oikein kylmä talvi tuhoaa osan kuoriaisista mutta kokonaan tästä eroon pääseminen on vaikeaa. Ilmaston lämmetettsä kirjanpainaja on levinnyt jo Pohjois-Suomeen. Lämpimät  kesät kiihdyttävät tuholaisen leviämistä ja kirjanpainajaa ei saa pois muuten kuin kaatamalla metsän ja viemällä tukit pois. Jos metsää jää paikalleen niin pystyyn kuin kaadettuna se jatkaa pesiytymistään ja leviää sitten uudelle paikalle. Kirjanpainaja on tuholaisista suurin ja pelätyin vihollinen metsiemme säilymisessä.

Laittasin kuvan tähän mutta en uskalla ottaa kuvaa verkosta.