Eräänlaista tunneterapiaa vai onko?

Eilen käsiini tai lukemaani juttuun oli kirjoitettu eräänlaisia yhdysanoja. Siinä ei sinällään ole mitään outoa. Ne olivat suomenkielisiä yhdyssanoja. Näissä sanoissa oli kuitenkin uusi elementti, jota en oikeastaan aiemmin osannut olettaa. Uutta siinä ei ole, Sanaleikkeja Suomen kielessä on toki tehty ennenkin.

Sanat ovat yhdyssanoja, jotka in kirjoitetty yhteen, vaikkakin ne merkitsee toista asiaa. Näin yhdistettynä niistä on saatu uusia yhdyssanoja, joista osa voi vielä tullakin käyttöön kieleemme rikastustttamaan sitä.

Sanat ovat seuraavat: Tunnekuohuviiniä irtoseksipommisuojassa.
                                    Synnytyspolttoöljytuotantolaitos.
                                   Ihmelääkekaappihomofobia.

Nämä sanat itse asiassa merkitsee jotain. Järkevää käyttöä näille ei ole. Tunnekuohuviini tulee sanoista tunnekuohu ja kuohuviini. Ne yhdistetään toisiinsa yhdyssanaksi ja näin meillä on ihan uusi sana.
Tuo olisiki jotain, jos juhlassa tarjotaankin tunnekuohuviiniä. Irtoseksipommisuoja olisi uudenlainen väestösuoja. Synnytyspolttoöljytuotantolaitos olisi uudenlainen innovaatio meidän energiantarpeeseen. Mitä tuo sitte on, sitä saa jokainen miettiä itse
.
On tää Suomen kieli monimuotoinen. Ainakin meistä kaikenlaiset sanaleikit on hauskoja. Onko tämä sanaleikki vai ihan oikeaa kielen kehittämistä? Mitä tahansa se on kaikki on mahdollista.

Vuosia tänään

Olen tänään täyttänyt 45 vuotta. Syntymäpäiväni on sitten 4 päivää ennen jouluaattoa. Viimeisen puolen vuoden aikana on laiminlyönyt tätä blogisivun ylläpitoa. On tullut oltua aina jossain pienessä hommassa kiinni ja olen siten unohtanut. Toisaalta maailmassa ei ole juuri mitään erityista tapahtunut (omasta mielestä), enkä siten ole jaksanut aikaisempia aiheita niin suureen määrään kommentoida. Minun maailmankuva on ehkä jokseenkin vääristynyt, johtuen monesta asiasta. Olen yksinäinen vaeltaja turhuuden tavaratulvassa. On minulla ystäviä ja kavereita mutta sieluni on kai lonely rider.
En ole jaksanut miettiä tänne kirjoitettavaa. En ole alkanut marisemaan tai mairitteelemaaan mitään maailma asiaa. Jokseenkin tuttu tunne ollut joka päivä. Jokainen päivä on suunnilleen samanlainen. Nukkuminen samoin. Uniani en muista ja siten niistäkään ei ole kertomista. Luettavaa olisi mutta tietokone ja nettiselailu vie enemmän aikaa. Televisio samoin. Tuossa on kyllä jokunen kirja, jota voisi alkaa lukea. Liikuntaharrasteet oli tärkeä nyt menneenä syksynä ja nyt netkin ovat vähentyneet. Vähän on apea mieli. Tottu jo siihen elämänrytmiin. Musiikin kuuntelu on pysynyt. Se soikin tietokoneen kautta päivittäin. Radion puheohjelmia kuuntelen mielellään. Taideharrastukseni tarkemmin sanottuna itse opittujen taulujen tekeminen on saanut lisää innostusta. Lenkin aloittanut sen ja muitakin omia aiheita piirtämän. Näin koko syksyni on mennyt.

Hallituskriisi

Suomi heräsi eilen aamulla hallituskriisiin. Perussuomalaisten vaihtaessa puoluejohtoa nykyinen hallitus ei enää Keskustan ja Kokoomuksen mukaan voinut jatkaa. Eilen oli selvää mitä tehään tänään ja sitä odotimme mekin kavereiden kesken lounaalla puolenpäivän jälkeen.

Siinä 13.30 aikaa katsoin puhelimen kautta Ylen sivuja, kun oli tiedossa Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kokoontuminen. Siinä oli jo kirjoitettu eduskuntaryhmän hajonneen totaalisesti kahtia. Heti siinä tuumasin kaverille, että erikoisia käänteitä politiikassa tapahtuu ja ne menee hetkessä.

Puolue tai siis eduskuntaryhmä jakautui kahtia. 21 kansanedustajaa oli eronnut Perussuomlaisista ja perustanut Uusi vaihtoehto -ryhmän. Tuossa oli heti ajatus siitä, että joko nyt tää hallituskriisi sai oudon käänteen. Emme saaneet edes vanhaa hallitusta eroamaan, ennenkuin jo tuli tieto saman hallituksen jatkavan työtään tuon Uusi vaihtoehto -ryhmän kanssa. Ulkoministeri Timo Soinilla oli kova hinku saada jatkaa ulkoministerinä, kun lähti itsekin Uusi vaihtoehto -ryhmän mukaan.

Samalla puoluekin taisi jakautua. Jäljelle jäänyt porukka uuden puheenjohtajan mukana on katsonut karanneet eduskuntapuolueen jäsenet eronneen puolueesta ja näin perussuomalaiset jatkaa noin 15 edustajan ryhmänä. Siinä on nyt sitte se porukka, joka on kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen puolueen osasto. Toivottavasti löytää paikkansa Suomen kansan suomalaisien puolueiden joukosta.

Outoa tässä on se, että Uusi vaihtoehto -ryhmällä on edelleen 5 ministeriä ja Keskusta ja Kokoomus pitävät omat ministerit. Taisi koko Perussuomalaisella ministeriporukalla olla sama ajatus, jatkaa ministerinä. Minusta ministeripaikat tulisi jakaa uudestaan uusvanhalle hallitukselle. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Uusi vaihtoehto -ryhmä olisi hakenut hallituspaikkaa muiden puolueiden joukosta ja maahan olisi nimitetty uusi hallitus. Silloin ministereitä olisi tullut puolueelle sen paikkajaon mukaan mikä heillä nyt on.

Näyttää siltä, että kun pääministeri Juha Sipilä odotti tämän päivän Perussuomalaisen puolueen ryhmän kokousta, ennenkuin aikoi jättää hallituksen eronpyynnön. Nyt sitte tää suomalaisen politiikan kummajainen jatkaa hallituksessa kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Tai siis on mutta hallitus ei kaatunutkaan. Jotenkin tästä jää kuva, että tämän päivän teatteri hallituspolitiikassa oli jo eilen tiedossa. Saipahan ulkomaat, Eurooppa ja maailma kerrankin näyttää uutista ja uutiskuvaa omissa tiedotusväineissään. Olimme päivän maailman valokeilassa.

Viikonlopun uutinen vai oliko ihan uutispommi

Perussuomalaiset pitivät puoluekokouksensa viikonloppuna. Heitä 20 vuotta johtanut Timo Soini sai johtaa puolueen kahteen vaalivoittoon ja sen myötä hallitukseen. Homma sai näin menneenä viikonloppuna päinvastaisen käänteen. Puolueen johtoon valittiinkin hyvin maahanmuuttokriittinen Jussi Halla-aho. Hänet valittiin tehtävään jo ensimmäisellä kierroksella. Hän tuli puolueen johtoon rytisemällä ja rikkoen ovet ja ikkunat. Onko tätä näkyny sitten ennenmin suomalaisten puolueiden puoluekokouksessa?

Jussi Halla-aho aloitti puheenjohtajana kohtalaisen kovakielisellä puheelle, jossa hän ensi töikseen haluaa viedä puoluetta ennemmän kansallismielisemmäksi ja ääroikeistolaiseksi puolueeksi. Lisäksi hän haluaa yhteistyöhön Ruotsissa olevien Ruotsidemokraattien ja muiden Eurooppalaisten kansallismielisten esim. Ranskan Front National -puolueen kanssa. Tähän saa lisätä hänen halunsa erottaa Suomi Euroopan Unionista. Ehdottaa kansanäänestyksen järjestämistä Euroopan Unionin jäsenyydestä.

Jussi Halla-ahon valinta Perussuomalaisten johtoon heti ensimmäisellä äänestyskierroksella on merkki perussuomalaisen kenttäväen viesti puolueen johdolle ja sen myötä kompromisseja tekevään hallituspuolueelle selvä merkki. Maakunnissa puolueen jäsenet ovat kyllästyneet hallituksessa oloon ja sen myötä hyväksymään ne päätökset, joita hallitus on tehny. Ennen hallitusasemaa puolue kritisoi Suomeen tulevaa pakolaisaaltoa, jossa meillekin tuli ihmisiä jonoittain rajan yli ja haki turvapaikkaa Suomesta. Hallituksessa he joutuivat hyväksymään tuon pakolaismäärän ja Jussi Halla-aho kärkkäästi europarlamentista käsin kritisoi hallituksen tekemisiä. Näyttää siltä, että hänellä oli jonkinlainen käsitys puolueen jäsenistöltä. Näin se on. Tietää itsellä olevan kannatusta ja lähtee kisaamaan puolueen puheenjohtajuudesta. Maakuntien väki tuskin tykkäs lopputuloksesta, jonka iso jytky ja jatkojytky toi. Suuren puolueen ja hallitusvastuun.

Näin voi demokratiassa käydä. Yksi toivoo toista ja toiset tekee muuta. Puolueelle jo annetut ministeripaikat ja ulkoministeri on Perussuomalaisista. Miten nyt käy, sen kertoo tämä ilta ja huominen. Perussuomalaiset on nyt toinen puolue kuin viime viikolla. Uudet tuule puhaltaa ja miten homma etenee. Toivottavasti normaaliin suuntaan. Taitaa ministerinpaikat jäädä, nyt kun uusi puoluejohto alkaa toimimaan. Ainakaan viittauksia jatkosta ei ole. Puheenjohtaja ei ole antanut lausuntoa medialle, eikä kansalle. Ei kai tuo oppositioon jääminen aianakaan uutta puoluejohtoa murra. Paremminkin antaa liikkumavaraa lausunnoissa ja kirjoituksissa niin sosiaalisessa mediassa kuin painetussa mediassa. Tviittaaminen on jo meille tuttua Amerikasta. Siinä ei tarvi selitellä liikoja ja perussanoma tulee ytimekkäästi esille.

Ranskan presidentinvaalit

Tänään saadaan tietää kumpi on Ranskan presidentti Marine Le Pen vai Emmanuel Macron. Näytti mun kulttuurielämäkollegakaverini kirjoittaneen ranskalaisfeministien kannattaa äänestää Marine Le Pen:ä presidentiksi, mikäli haluavat naisen Ranskan presidentiksi. Ranskan on nyt valittava presidentti kahden eri maailmankuvan omaavaa henkilöä ja jo nyt toisella kierroksella olevien henkilökuvat on tuoneet oman mausteensa Ranskaan. Vanhat valtarakenteet ovat pois kuvioista ja niin Le Pen kuin  Macron ovat jo saaneet huomiota herättävää keskustelua. Mediassa oleva keskustelu ja uutisointi on jo esittänyt mahdollisen presidentin olevan Emmanuel Macron kun Marine Le Pen on äärioikeistolainen kansallisen rintaman naisia. Perjantaina uustisoitiin Le Penin saaneen vastalauseita ja häneen kohdistuvaa väkivaltaa itseensä. Heiteltiin pulloilla, kivillä ja muilla muilla mahdollisilla esineillä. Minusta on ikävää, että ehdokas joka on vaalien toisella kierroksella saa itseensä kohdistuvaa väkivaltaa. Pitäisihän demokratian antaa hänen tehdä vaalityönsä ylpeydellä, eikä saada kanamunia yleisöltä itseensä. Tää kertoo ihmisten tunteista. Kaupungeissa asuu hyvin toimeentuleva asukkaisto ja maaseudulla on enemmän niitä, jotka ovat jääneet vähälle yhteiskunnan tuomasta hyvästä. Hyvää tässä on se, että on joku joka haluaa auttaa ja saada globaalisaation tuomaan vaurastumista myös kauemmas kaupungeista. Tässä se nähdään taas kerran. Myös ne jotka ovat menettäneet paljon. Tähän sitten on Kansallinen Rintama, Perussuomalaiset, Ruotsidemokraatit ja Donald Trump Yhdysvalloissa (ja muita nimeltä mainitsematta olevia puolueita) saanut kannatusta niiltä jotka ovat jääneet yksin suuressa globaalisaatioa yhteiskuntamallissa.

Kunnallivaaalit 2017 on ohi

 Olin ehdolla kunnallisvaaleissa Vantaan Keskustan joukoissa. Vaalikamppanja oli kohtalaisen vaativa, vaikkei niin fyysisesti niin ajan käytön ja levon suhteessa joutui venymään hiukan. Ensimmäisenä viikkona minulla meni aikaa saada vaaliesittett valmiiksi ja niiden kanssa venyi minulla hiukan enemmän aikaa. Toisella viikolla pääsin jo alkuun esitteiden  jakelun kanssa. Nyt mennyt viikko oli huipennus ja viikonloppuna otin itsestäni sen irti mitä vaalikamppanja tarvi.

Nyt eilen oli vaalipäivä ja kävin itse äänestämässä puolen päivän jälkeen ja jäin odottelee tuloksia. Tietenkin en vain odotellut vaan harrastin liikuntaa ulkoillen kunnes kello tuli n. 17.00. Jäin keittää kahvin ja sitten olikin jo ilta. Vaalien tulosilta alkoi 19.30 ja siinä seurasin ääntenlaskennan etenemistä ja yritin löytää itselleni tulleita äänia miettien tulee minulle montakaan ääntä. En ennen puolenyön löytänyt vastausta tähän ja laitoin yöpuulle.

Tukholman terrori-isku

Tänään on tapahtunut ensimmäinen uhka maailman terrorismin leviämisestä myös meille suomalaisille. Tukholmassa on tänään suomen aikaa vailla 16.00 tapahtunut isku, jossa kuorma-autolla ajanut mies ajoi Drottningatan:lla suoraan ihmisjoukkoa vastaan. Kolme on menehtynyt ja useita loukkaantunut vakavasti. Näistä voi vielä tulla lisää uhreja.

Kuinka vakavasti tämä on otettava on sitten jokaisen oma asia. Isku Suomen lähellä ja meidän tuntemasta kaupungista nimeltä Tukholma voidaan olla varma, että emme ole täällä Suomessa turvassa. Iskua voidaan odottaa myös täällä. Toivottavasti ei. Jokunen päivä sitten isku Pieterin metroon tapahtui samalla viikolla. Ei saa olla liian kyyninen ja meidän pitää uskoa oman Suojelupoliisin SUPO:n tekevän kaiken, että näin ei tapahdu Helsingissä tai muualla Suomen suuressa kaupungissa.

Tää isku oli samanlainne kuin vuosi sitten Ranskassa ja vajaa vuosi sitten Belgian pääkaupungissa Brysselissä. Onko juonne sitten jatko Nizzan ja Brysselin iskuihin ei voida tietää. Isku voi olla yksittäinen teko, jonka on tehny joku yhteiskuntaan tympiintynyt henkiö tai sitten isku on suurta invaasiota, jota on odotettu maailmassa. Muslimi-uskovaiset yrittää viedä omaa uskoaa maailmalle suuren jumalan, jota he rakastavat. Tää on spekulointia mutta minusta hyvinkin uskottavaa. Itse en usko tähän mutta se mitä ajattelen asiasta on se, että maailmassa alkaa olla niin paljon ihmisiä, että heidän on lähdettävä pois kotoaan, kun elämän  tarvittavat elementit ovat kotona menneet.

Näin törmäämme eri uskontokuntiin ja elämänkatsomuksiin tällä hetkellä. Mitä tehdä tälle, en ala esittää nyt asiaan mitään argumentointia.