keskiviikko 23. joulukuuta 2015
On aaton aatto
On Jouluaaton aatto. Päivä on laskeutunut pimeään ja sytyttelin kynttilöitä ulkolyhtyihin ja raavasin kolme jäälyhtyä vedestä. Eilen illalla yöksi ulos ja tänään sitten putsasin ne lyhyiksi. Näihin laitan kynttilät huomenna aattona. Muistan aina hän päivän lapsena ollessa aaton aattona. Mikä merkitys tällä päivällä on sitten. Aaton aaton TV ohjelma oli aina Ihmeellinen elämä. Tämä on elokuva suvaitsevaisuudesta ja ymmärtämisestä. Kuinka rahalla on valtaa ja elämä voi olla kurjaa ja arvotonta. Ulkona on pakkasta. Viime yönä oli n. 19 astetta ja aamulla viileä ilma. Pakkanen on hiukan laskenu vaikkakin taas iltaa ja yötävasten kylmenee.
Olen vaihtanut otsikkona tässä blogissa. Nyt se kuvastaa minua enemmän kuin aiemmin. Joulu on rauhoittamiseen juhlaa ja rauhallista täällä onkin. Tuntuu liiankin rauhalliselta. Taitaa olla koko kylässä näin lumikinoksen ja pakkasen keskellä. Ei tuolla ulkona voi oikein tehdä mitään vaikkakin kivaa lumi on vesisateeseen verrattuna. Aaton hyvä joulupuuro ja illalla kinkku ja laatikot on illan kohokohta. Jouluna tulee syötyä paljon. Joillain on omia jouluruokia mutta olen sitä mieltä, että joululaatikot ja kinkku se sekä rosolli ja luumukiisseli ovat edes kerran vuodesa tarjolla. Huomenna aattona on myös sauna ja vasta. Ennen päivän pimenemistä käydään haudoilla ja sytytetään kynttilät edesmenneiden sukupolvien haudoille. Huominen ilma on ennusteen mukaan lämpimämpi mutta minusta hautausmaalla on aina kylmä.En tiedä tuleeko tuo kylmyys sitten haudan takaa. Kalma ja mana on myös jouluna vieraana. Muistelemme isovanhempiamme.
Kuten kirjasin alussa, muut in blogini nimeä. Nyt tää kuvastaa minun hengellistä minää ja olen löytänyt myös menneestä ajasta kaunista. Jouluisin mietin vainajia. Nyt syksyn aikana olen näyttäytynyt enemmän mustana kuin aiemmin. Olen myös käynyt kuolemaa läpi tauluja maalatessa. Kaikki manalasta ja viikatemiehistä on kiehtovaa ja kaunista. Kaunista omalla lailla. Mustassa on oma viehätyksestä ja olen ajatellut miettiä ja tutkiskella itseäni tältä kantilta enemmän. Todennäköisesti tää näkyy ensi vuoden puolella lisää. Näin Jouluna tunnen itseni hyvinkin kuolevaiseksi täällä pohjoisessa. Mietin shamaaneja ja muita mustan magian toimijoita. En kuitenkaan halua kuulla ennustusta tulevaisuudesta. Se vois viedä minun mielenkiinnon apatiaan. Niin kauan kukin elää on toivoa ja tätä toivoa minä olen vielä täynnä. Kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja jatkan sitte uusin voimin tätä kirjoittelua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti