Aral -järvi

Aral-järvi on kuivunu. Aikana jolloin sain tiedon yhdestä järvestä keskellä Venäjää, kyseinen järvi oli vielä hyvinkin iso ja kalaisa. Nykyään se sijaitsee Kazakstanin ja Uzbekistanin välillä.  Järvi oli kuuluisa maailmassa ja jo silloin oli järvestä kuivunu osa pois ja järvi taisi olla vielä merenpinnan alapuolella. Merenpinnan alapuolella tarkoitti vesirajan olevan alempana kuin viereinen Mustameri.

Nyt Aral -järvi on on kuivunu sitten kokonaan. Se on mainittu tämän illan uutisissa ja kuviakin löytyy. Järvi on siis nyt pelkkää hiekkaa ja hiekkapölyä. Hyvällä tuulella tuolta voisi saada hyvät hiekat pihan leikkinurkkaukseen. Meille Suomessa hiekkaa löytyy lähempääki mutta vertauskuvallisesti järven selkä on nyt hiekka-aavikkoa.  Järven vettä on käytetty maatalouden tarpeisiin ja laskuvedet ohjattiin suurille pelloille. Näin saatiin hyvää vettä tärkeisiin viljelyksiin. Olisiko järven kuivuminen alkanut tämän seurauksena  vai onko kutistuminen maan kohoamisen ja kuivumisen (haihtumisen) aikaansaannosta?

Onko Aral -järven kuivuminen aikamme suuri ympäristöteko? Joen vesi tarvittiin uusiokäyttöön jonka tarkoitus oli alkujaan hyvä. Toimeenpano vain oli huonosti ajateltu. Ympäristötuho on niin suuri, että  voi kysyä mitä kuiv ajärvi tekee alueen ekosysteemiille. Tietenkin asumaton alue on paikka, jolla ei niin suurta merkitystä ympäristön kannalta. Kysymys jääkin, onko tuo enää järvi ja voisiko sitä kutsua nyt aavikoksi. Aavikoituminen on hyvin edennyt ja voiko tästä kehittää teoriaa muuta planeettaa uhkaavasta ilmastonmuutoksesta?

Enää ei laivat eikä veneet seilaa tuota järvenselkää.  Nyt siellä voi ajaa mönkijällä  ja maastoautolla. Kalaan ei enää pääse, eikä verkkoja voi siedä veteen. Tuliko aikanaan järven kalat pyydettyä loppuun ja minne ne on mahdollisesti lähteneet järveltä? Veneet on saanu viedä telakalle ja laivat seilaa jotain muuta vesistöä. Onko aavikolle jäänyt yhtään hyljättyä venettä? Mitä eläimistöä paikalla nyt sitte on?

Aavikolle voisi nyt miettiä taas uusiokäyttöä. Järvellä voi olla hyvää maatalousmaata. Entinen järvenpohja on hyvää ja ravinnerikasta viljelymaata. Muta on mitä parasta perunamaata ja kasvaa siinä myös vilja hyvin. Myös kasvit ja eri vihannekset voi istuttaa alueella. Kasvu on mitä parhain ja maaperä antaa ravinteita kaikelle kasvavalle. Ainoa murhe tulee, kun kuivana kesänä kastelu aiheuttaa huolta. Alueen muut vesistöt ovat sitten ainoa tapa saada vettä. Kastelujärjestelmän rakentaminen maksaa mutta onhan tuota käytetty planeetan kaikilla mantereilla.

Suomessa on tietotaitoa tämmöisestäkin kehitystyöstä. Ainakin meillä on kaikenlaisia innovaatioita. Kehitetään tutkimuksia entisen järven alueen ekosysteemin viljelykelpoiseksi saattamisessa. Ehkä tätä menetelmää sitten voidaan käyttää myöhemminkin tarvittaessa. Myös uusien ideoiden jatkeena. Toivotaan, ettei vihreää aatosta aleta markkinoida tämmöisen kehitystyön esteeksi. Heinää ja hankoa saisi olla ja sen
uskoisi olevan kestävää kehitystä.

Kaikki koolla

Kaksi puoluetta on lähtenyt alkujaan 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostetusta hallituksesta. Itse asiassa nyt on jo toinen hallitus sitten pääministeri Jyrki Kataisen. Katainen lähti EU komissaariksi ja Aleksander Stubb johtaa hallitusta yhdessä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa.

Nyt on sitte vihreiden vuoro. Vihreät jättää hallituksen tällä viikolla heidän mielestään väärän ja väärinymmärretyn ydinvoimapäätöksen ansiosta. He eivät omien sanojen mukaan voi olla tällaisessa hallituksessa, joka päättää uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Kielteisesti äänesti kyllä myös osa SDP:n ministereistä. Nyt yksi puolue on taas asettanut oppositioon odottamaan mahdollista eduskuntapaikkojen lisääntymistä tällä keinoin. Vihreät ovat kummajainen ryhmittymä vallan kammareissa. Poljetaan jopolla eduskuntaan ja ympäri kaupunkia vielä tiedotusvälineiden kuvatessa. Esitetään "rakentava" kommentti siinä välissä ja globaalisuus näkyy sitten eräiden edustajien omissa kömmähdyksissä.

Hallitus siis kaventui taas mojovasti. Nyt ehdoton enemmistö on saavutettava 101 kansanedustajalla 98 edustajaa vastaan. Puhemies ei voi äänestää. Tätä tilannetta voi sanoa jo vähemmistöhallitukseksi. Tää onkin harvinaisuus Suomen historiassa. Vähemmistöhallitukset ei toimi meilla, kuten esim Ruotsissa. Suomalaisessa politiikassa täytyy olla ehdoton enemmistö, jotta päätöksenteko sujuu normaalisti. Homma toimii, kun kaikki on eduskuntasalissa äänestämässä hallituksen puolesta. Näin poissaolot on saatava minimiin. Ei tätä kuukausia tarvi mutta hallitus tuskin pystyy tekemään uusia päätöksiä ennen ensi vuoden eduskuntavaaaleja.

Neljä puoluetta on jäljellä. Kovin täytyy pysyä yhteisten asioiden parissa saadakseen hallituksen istumaan ensi hihtikuuhun. Kaikki koolla ja homma etenee. Kyllä tää alkujaan 6-pack -hallitus on ollu mitä pöljimmän pohjan päällä. Päätöksenteko on ollu kompromissien kompromisseja jonko pohajalta kukaan ei tiedä miten nämä toimet pannan toimeen. Tällä vaalikaudella puolueet ovat vain riidelleet asioista. Ehkä tuota sanotaan kuitenkin keskusteluksi