Kuinka ihmiset siten elää kun työtä ei ole siinä mittakaavassa

Työpaikkoja on ulosliputettu ihan sikana. Trendi näyttää olevan sellainen, että siitä ei tule loppua. Suuret yritykset ulkoistavat toimintoja pienille toimijoille ja  pienet yritykset joutuvat palkkaamaan pienipalkkaista työntekijää, jotta kustannukset säilyy suhteellisina. Työajat jäävät myös lyhyiksi ja päivän pituus vaihtelee puolipäivätyöstä osapäivätyöhön. Itse käytän monesti termiä tuntityö.
Mitä sitten työntekijä voi tehdä asialle? Toistaiseksi ei mitään. On vain sopeuduttava tilanteeseen ja uhrattava itsensä työn puolesta. Jos ei nyt ihan fyysisesti, niin henkisesti.

Luin tuon Tompan tekstin Työpaikkaongelma Suomessa  tähän ja laitan tuosta muutaman kommentin noista ajatuksista.

Työajan lyhentäminen on todennäköisesti tehtävä vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kysymys onkin, mistä turvataan työntekijöiden palkkataso, jotta kuluttajilla olisi rahaa hankkia tarpeellisia hyödykkeitä. Tässä tulee esiin halpatavaroiden tuonti markkinoille, joita pienituloisille tyrkytetään. Näin hyväksyttäis se että tulot olisivat suunnilleen yhtäsuuret kuin menot. Kokonaisuus pettää, sillä halvalla tuotetut tuotteet ovat huonolaatuisia. Niitä joutuu siten ostamaan enemmän.

Ulkomaista työvoimaa tuodaan tosiaan halvempien kustannusten takia. Jossain yhteyksissä tätä asiaa ei ole peitelty vaan sanottu suoraan haasattelussa homman olevan totta. Sitten suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi ja siten eivät voi hyväksyä työnantajan toimia. Toinen pointti on ns. aputyövoiman tuominen ja perustaminen työmarkkinoille. Nämä ihmiset saavat käytännössä työmarkkinatuen vastaista palkkaa. Tietenkin heillä on jotain puuhaa päiville mutta jaksaminen ei ole taattua työpaikalla. Harvoin tästä saa pysyvää työpaikkaa. Aputyömarkkinat ovat niitä ihmisiä, jotka tekevät osa-aikaista/tuntiyötä joita tänä päivänäkin jo käytetään.

Työnantajalle voisi laittaa jonkun maksu esim. sivukulujen suurenenminen, mitä lyhempi työsuhde on. Tai sitten veroluontonen maksu valtiolle ja se olisi sitä suurempi mitä lyhempi työsuhde on. Ammattiyhdistyliikkeen toiminnan turvaaminen olisi ehtojen laittaminen tuöehtosopimukseen. Tämä kysymys olisi mittava toimenpide ja en usko tuommoisen pykälän tuloa työehtosopimukseen ihan heti. Neuvottelut tämmöisestä olisivat hyvin pitkät aikaa vievät.

Korkean osaamisen maassa meillä tosiaan on jo pienipalkkaista työvoimaa. Meillä alkaa olla higtech:a ja matalan työtason työntekijää. Uudet työt pienissä yrityksissä on usein matalapalkkaista. Yritykset eivät investoi helposti peläten taantumaa. Työntekijöitä ei oteta ja työt tehdään sitten vähemmällä väellä. Nykyisellä tasolla menemme vääjäämättä tilanteessa, jossa jo osin ollaan. Meillä on korkean tason osaamista mutta rahaa on palkata vain pienipalkkaista työvoimaa. Higtech:a ja osa-aikaista biljardipöydän hoitajaa.

Työpaikka, miten se säilytetään

Työt on vähentyneet tänä päivänä.  Miten pääsee työhön tänä päivänä?  Kysymykset on hyvä asettaa oikealle paikalleen, kun työ ei ole selviö nykyisessä maailmassa. Mistä keinot työn palauttamiseen tärkeäksi osaksi ihmisten elämiseen.

Tänä päivänä on paljon työttömiä ja minusta yhteiskuntaan annetaan jäädä tietty marginaali, jolle ei tehdä mitään. Yhteiskuntaan hyväksytään tietty marginaali, joita ei yritetä edes auttaa työllistymään. Kuinka tämä päässy tapahtumaan?

Kun maassa on yhtäaikaa työvoimapula ja tämän vastapainoksi on suuri määrä työttömiä kyseisellä alalla. Ihmettelyn aihetta siten riittää. Eikö tälle voi tehdä mitään asian korjautumiseksi.
Kysyä voikin, mikä se tämmöinen työllistäminen sitten on. Kuka vastaa kenenkin työpaikasta ja eikö yhteisen hyvän vuoksi tarvitsisi työllistää myös ne ihmiset, jotka ovat työttömänä työnhakijoita.
 
Onko kysymys työtuntimäärän pienentyminen? Työt on jaksotettu niin, että ns. kokopäivätyötä tuskin on. On osapäivätyötä ja 2- ja 3- vuorotyötä. Kaikissa näissä ei enää lasketa kuin tunti tunnista ja siten työaika on vain 4-6 tuntia päivässä. Tietenkin osalla työväestä on vielä kokopäivätyö. En vaan ole nähnyt/kokenut juuri kokopäivätyötä aikanaan. Sitten voi olle se että saa tehdä työtä kokopäiväisesti mutta palkka pysyy koko ajan samana.

Ihmettelee yhtäaikaista työvoimapulaa ja työttömien työnhakijoiden määrää.  Työn määrää pitäisi lisätä Suomessa. Miten tuota työn määrää lisätään, kun on paljon työttömiä työnhakijoita, jotka odottavat pääsyä uuteen työpaikkaan. Nämä ihmiset ei voi tehdä mitään työajan pidentämisen eteen kun heitä ei oteta vastaan työmarkkinoilla.

Laitan tähän yhden jutun jonka kuulin kauan aikaa sitten. Mitä on työnantaja joutuisi maksamaan veroa tai vastaavaa maksua palkatessaan ulkopuolista työvoimaa. Kyse on rajusta toimesta työnantajaa kohtaan mutta olisiko hyvä kokeilla tätäkin keinoa saada työurat pidemmäksi. Näin tulisi ns. sakkoa siitä, että irtisanoo ja ottaa uuden työntekijän. Palkkaamalla uuden ei saisi taloudellisia hyötyjä, niin kuin nykyisellä lainsäädännöllä saa.
Kummalla on enemmän rahaa taskussa, työntekijällä vai yrittäjällä?
Yrittäjä joutuisi ottamaan takaisin sen työntekijän jonka lomautti ja irtisanoi. Tällöin hyöty olisi parempi työntekijän puolella.
Onhan nyt puhuttanut ELY-keskuksen lupaama tapa, jolla voi ottaa ulkomaista työvoimaa palvelukseen kotimaisen työvoiman sijaan. Perustelua tuskin tarvii laittaa.

Tietenkin tuo vero olisi sitä suurempi, mitä enemmän yritykset käyttää ulkopuolista työvoimaa. Auttaisiko tämä keino yhtään työttömyyteen ja työuria pidentävään toimintaan? Tällöin työ olisi varmenpi tulonlähde työntekijälle ja tämä toisi myös verotuloja valtiolle. Tällöin jouduttaisiin miettimään yhteiskunnan etua.

Yhteiskunta on me, jotka elämme siinä ja haluammeko jakaa hyvinvoinnin kaikille yhteisesti pitäen Suomen hyvinvointivaltiona vai lähdemmekö purkamaan hyvinvointivaltiota niiden kustannuksella, jotka ovat jo nyt syrjäytyneet työmarkkinoilta.