En ole kertaakaan kirjoittanut blogiini maahanmuutosta tai maahanmuuttajista. Laitan tänne nyt yhden ainakin tälläkertaa. Motivaatio tähän tekstiin tuli viikkoja sitten käymääni keskusteluun erään nuoren henkilön kanssa.
Maahanmuutto on joko vitsaus tai siunaus. Molemmat ovat noin tasavertasia. Tähän tekstiin laitan tuosta vitsauksesta.
Se lyhyt keskustelu tässä toukokuun aikana johti siihen, että jonku päivän sen jälkeen mietin asiaa.
Jätetään tästä keskustelusta pois humanitääriset syyt ja mahdolliset yhteiskuntaa rasittavat maksut maahanmuutosta. johtuvia kuluja.
Otetaan ensin asia nimeltä status quo. Jos lähetään ensin siitä, että yhteiskunnassa on joku vuosittainen rahamäärä, joka kuuluu yrityksille, yksityisille, valtiolle ja säätiöille. Tilanne kuva:
Suomeen tulee suuri määrä pakolaisia ja niitähän tuli vuonna 2015. Tällöin meille tuli se 30000 henkilöa lisää maahan. Heidät on otettava maahan. He ovat paenneet oman maan olosuhteita ja etsivät turvaa. EU alueella on vapaa liikkuvuus. He ovat päässeet jo maahan nimeltä Suomi. He ovat meidän vastuulla. Joko annetaan turvapaikka tai sitten määrätään palautus. Tää porukka tuli sitten suurelta osin suomeen. Heille annettiin turvapaikka. Nyt alkaa sitten kotoutus. Kotoutus joudutaan tekee, jotta maahan tulleet ihmiset oppisivat kieltä, oppisivat ammattia, oppisivat työtä ja pääsisivät työpaikkaan kiinni. Tässä vaiheessa he ovat suurelta osin saaneet myös kansalaisuuden. He ovat suomalaisia.
Meitä on päälle 5 518 752 suomalaista (huhutikuun 2019 ennuste). Nyt tuli useampi kymmenen tuhatta lisää. Meidän on annettava heille rahaa. He saavat sitä. ensin toimeentulotukena, myöhemmin opintotukena ja sitten ehkä oppisopimustukena ja sen jälkeen palkkana. Alkujaan toimeentulotukena. Tätä tuke a saa myös paljon kantasuomalaisia. Toimeentulossa on raha ns status quo. Nyt tätä rahaa on jaettava myös näille uussuomalaisille. Sitten mennään siihen, että rahaa menee enemmän kuin sitä on varattu. Éhkä valtio budjetoi lisää. Pääasiassa kuitenkin rahaa on vain uno määrä ja siten se on jaettava kantasuomalaisten ja uusuomalaisten kesken. Näin ollen todennäköisesti tuki pienenee...tai kuten sitä nyt kutsutaan... vastikkeelliseseksi tueksi. Tässä yhtälössä sitten kaikki häviää ja erityisesti kantasuomalaiset pettyy ja turhautuu. Eräs mamu vei mun ruokarahan. Mihin tästä sitten toimeentulossa ohjataan. Ruoka-apuun ja sen pitkään jonoon.
Otetaans toinen esimerkki. Olemme työttömiä Suomessa. Nyt työnhaussakin ja työttömien joukossa on lisää suomalaisia. Te keskus kuhertelee valtion kanssa ja kehittää suomalaisille uusia väyliä työelämään. Nyt ollaan työnvälitys ja töihin paluu jutussa yhtä aikaa kantasuomalaisten ja uussuomalaisten kanssa. Onhan meillä yhtäläiset mahdollisuudet päästä töihin. Törkee työttömiä solvaava repliikki edellinen lause. Meille kerrotaan joka paikassa olevamme samassa työttömien joukossa edellämainittujen uususomalaisten kanssa. Tässä tulee jo ristiriita koko jutun kanssa. Me emme ole yhtäläisessä jonossa uussuomalaisten kanssa. Kantasuomalainen on loppupeleissä huonommassa asemassa näiden maahanmuutajien kanssa, kun haetaan työpaikkaa. Meillä on elementti, joka on ainakin 1990 luvun laman jälkeen pitänyt ison osan työttömistä pitkäaikaistyöttöminä. Minä näen pitkäaikaistyöttömät riskinaä työnantajalle. Heidän on helpompi kouluttaa maahanmuuttaja töihin kun ottaa pitkäaikaistyötön ns "opettelemaan" sitä. Meillä suomalaisilla on jo olemassa koulutus ja entinen työkokemus. Näin ollen työnhakutilanteessa maahnamuuttaja pääseen työhön. Hän tarvii sitä. ei muuten pääse kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Kantasuomalainen on kiinnitetty yhteiskuntaan syntyperänsä ansiosta. Kuten odottaa saattoi, uussuomalainen sai työpaikan. Edelleen kuritetaan työtöntä kantasuomalaista. Hän saa keppiä huonosta onnistumiestaan.
Oli niin tai näin. Meillä työelämä muuttuu 2010-2020 luvun työpaikoiksi. Digitaalisaaatio ja robotisaatio valtaa aloja. Kuinka paljon me tarvimme työvoimaa tulevaisuudessa? Aina vähemmän. Me jätämme osan kansalaisista omilleen. Emme paranna yhteiskunna tilaa.
En ole kuitenkaan mikään ihmeiden tekijä tässäkään asiassa. Mielipiteeni olen antanut. Kuunteleeko tätä kukaa, on toinen asia. Suomalaiset on unohdettu.
tiistai 11. kesäkuuta 2019
tiistai 14. toukokuuta 2019
Vitsaus vai siunaus - Ihminen ja Maapallo
Aurinko paistaa luoteesta. Se näkyy asuntoni ikkunasta heijastumalla pihalla olevaan kuuseen. Tuulenvire heiluttaa näitä oksia. Näky on mieltä hivelevä. On kiva, kun aurinko paistaa illalla. Olemmehan kesäajassa ja kello näyttää ilta-aikaa. Olemmmehan tunnin verrsan ns. väärässä ajassa. Kesäaikaa käytetään vielä Euroopassa. Tietääkseni pääsemme eroon kellojen siirtelystä jonku vuoden päästä.
Katsellessa ikkunasta näen hiljaisen pihan. Aurinko alkaa painua alas horisonttiin ja päivä alkaa muuttua yöksi. Kierrämmehän planeettana Auringon ympäri ja aurinko paistaa aina jossain päin planeettaa. Olen vähän skeptinen kaiken tämän päivän elämisen kanssa. Planeetta on aina päästänyt vallitsevaan asemaan jonkun lajin. Viimeksi ihmisen. Olemmehan evoluution viimeisin kehitysaskel.
Olemme päässeet hallitsemaan planeettaa ja maailmassa on 195 valtiota. Mikä valtio on ensimmäinen ja mikä 195:s. Olemme evoluution huippu ja lähtökohtamme on ollut luolasta olohuoneisiin. Keskustelun aiheenamme on nykyään usein ilmasto. Ilmaston lämpeneminen ja merenpinna nousu lisäksi merten likaantumenen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö. Olemme kehittynyt laji ja meillä on teknologia huipussa. Tuntuu, että tulevaisuus on olemassa. Mihin me tarvitsemme maatamme? elämiseen vai kasvamiseen.
Yksittäinen ihminen ei voi paljoa tehdä kokonaiskulutuksen vähentämiseen. Yhteisöt, yritykset ja liikenne tekee luonnon tuhoamisesta vielä vakavampaa. He voivat jo tehdä parannuksia. Valtiot sitte on suurin tavaran tuhoaja. Valtio voi tehdä jo paljon. Eurooppa taas on suurempi tuhoaja. Kaikki maanosat yhdessä ja erikseen. Näin pääsemme kokonaiskulutukseen ja kokonaistuhoamiseen.
Tuhoammeko Maapallon vai jätämmekö sen asumiskelpoiseksi tulevaisuudessakin. Luonto ja sen monimuotoisuus on tärkeä alue. Tärkeä on myös elinkeinot. Ilman elinkeinoa ihminen ei voi elää. Elinkeino suuressa mittakaavassa voidaan yhdistää kokonaisena olemisena yhteiskuntaan. Elämämme tällä planeetalla tarkoittaa myös luonnon ja luonnovarojen kuluttamista.
Suomi on kehittynyt viimeisen 70 vuoden aikana maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan. Teollisuus on suuri luonnonvarojen kuluttaja ja tuhoaja. Näin pääsemme siihen toteamukseen, että kulutuksemme ja luonnon tuhoaminen on vääjäämätön tosiasia ja osa ihmisen elämää.Ihminen on siis evoluution tulos ja ihminen on alusta alkaen kuluttanut maapalloa sen mitä on tarvinnut. Nyt vain maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä ja kuluts on sen mukainen. Yksilö kuluttaa vain omaan tarpeeseen mutta yhdessä kokonaiskulutus7kokonaistuhoaminen on suurta.7 miljardia erimääräistä kuluttamista ja tuhoamista.
Ihminen on siis älykäs Maan asuttaja. Äly kehittynyt vuosisatojen aikana. Aloitti asuttamisen vuosituhansia sitten. Ihminen on lajina saanut aikaan eniten evoluutiossa. Maapallolle ihminen lajina on vain tuhonnut sen täydellisyytta ja ainutlaatuisuutta. Meidän on tehtävä työtä ja kuluttaa luonnonvaroja pärjätäksemme. Planeettaamme ainutlaatuisuuden olemme hävittäneet lähes kokonaan.
Olemmeko vitsaus vai siuaus?
Katsellessa ikkunasta näen hiljaisen pihan. Aurinko alkaa painua alas horisonttiin ja päivä alkaa muuttua yöksi. Kierrämmehän planeettana Auringon ympäri ja aurinko paistaa aina jossain päin planeettaa. Olen vähän skeptinen kaiken tämän päivän elämisen kanssa. Planeetta on aina päästänyt vallitsevaan asemaan jonkun lajin. Viimeksi ihmisen. Olemmehan evoluution viimeisin kehitysaskel.
Olemme päässeet hallitsemaan planeettaa ja maailmassa on 195 valtiota. Mikä valtio on ensimmäinen ja mikä 195:s. Olemme evoluution huippu ja lähtökohtamme on ollut luolasta olohuoneisiin. Keskustelun aiheenamme on nykyään usein ilmasto. Ilmaston lämpeneminen ja merenpinna nousu lisäksi merten likaantumenen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö. Olemme kehittynyt laji ja meillä on teknologia huipussa. Tuntuu, että tulevaisuus on olemassa. Mihin me tarvitsemme maatamme? elämiseen vai kasvamiseen.
Yksittäinen ihminen ei voi paljoa tehdä kokonaiskulutuksen vähentämiseen. Yhteisöt, yritykset ja liikenne tekee luonnon tuhoamisesta vielä vakavampaa. He voivat jo tehdä parannuksia. Valtiot sitte on suurin tavaran tuhoaja. Valtio voi tehdä jo paljon. Eurooppa taas on suurempi tuhoaja. Kaikki maanosat yhdessä ja erikseen. Näin pääsemme kokonaiskulutukseen ja kokonaistuhoamiseen.
Tuhoammeko Maapallon vai jätämmekö sen asumiskelpoiseksi tulevaisuudessakin. Luonto ja sen monimuotoisuus on tärkeä alue. Tärkeä on myös elinkeinot. Ilman elinkeinoa ihminen ei voi elää. Elinkeino suuressa mittakaavassa voidaan yhdistää kokonaisena olemisena yhteiskuntaan. Elämämme tällä planeetalla tarkoittaa myös luonnon ja luonnovarojen kuluttamista.
Suomi on kehittynyt viimeisen 70 vuoden aikana maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan. Teollisuus on suuri luonnonvarojen kuluttaja ja tuhoaja. Näin pääsemme siihen toteamukseen, että kulutuksemme ja luonnon tuhoaminen on vääjäämätön tosiasia ja osa ihmisen elämää.Ihminen on siis evoluution tulos ja ihminen on alusta alkaen kuluttanut maapalloa sen mitä on tarvinnut. Nyt vain maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä ja kuluts on sen mukainen. Yksilö kuluttaa vain omaan tarpeeseen mutta yhdessä kokonaiskulutus7kokonaistuhoaminen on suurta.7 miljardia erimääräistä kuluttamista ja tuhoamista.
Ihminen on siis älykäs Maan asuttaja. Äly kehittynyt vuosisatojen aikana. Aloitti asuttamisen vuosituhansia sitten. Ihminen on lajina saanut aikaan eniten evoluutiossa. Maapallolle ihminen lajina on vain tuhonnut sen täydellisyytta ja ainutlaatuisuutta. Meidän on tehtävä työtä ja kuluttaa luonnonvaroja pärjätäksemme. Planeettaamme ainutlaatuisuuden olemme hävittäneet lähes kokonaan.
Olemmeko vitsaus vai siuaus?
keskiviikko 23. tammikuuta 2019
Talvi tuli, mutta mieli ei ole pakkasella
Tässä nyt sitte talven syvimmän ajan alkaneen.
Tänään olin iltapäivällä aloitetun kitaran harjoitteluryhmä. meitä oli neljä ohjaaja mukaanlukinen. Olimme jo opetelleet joitain soittokappaleita. Itse olen innostunut ja opettelin jo viime kertaisen kappaleen ulkoa (eiku melkein ulkoa).
Olen pikkuhiljaa oppinut jo perusoinnut otelaudalta ja joitain erikoiskointuja opetellu kanssa kuten Bbdim7 Tuota sointua ei taida tarvita kuin yhdessä biisissä.
Tämä biisi on Queenin Bohemian Rapsody. Innostuin tuosta kappaleesta tai ainakin sen kertosäkeestä. Kertosäkeen ainakin voi opetella minunkin osaamistasolla..
Kuuntelin tuota Bohemian Rapsody kappaletta useaan kertaan löytääkseni rytmiä. Tässä biisissä olisi toinenkin oppimisen arvoinen juttu. Soolokitaristijuttu. Olis kiva oppia jotain soolokitaran soittoa.
On muitakin kappaleita kuten LeAnn Rimes:n Can´t figth the moonlight. Tätäkin olen yrittänyt opetella. Itselläni on kuitenkin barre -sointujen soiminen kunnolla viel hakusessa ja näin ollen paljon barre -sointuja sisältävät biisit on vielä opettelussa.
Olen jokseenkin innostunut kitaran soittamisesta, että heti kotiin päästyä aloin soittaa biisejä, joita tässä on opeteltu. Myös tänään saatuja monisteita, johon kuuluu myös edellä kerrottu Queenin biisi.
Tänään olin iltapäivällä aloitetun kitaran harjoitteluryhmä. meitä oli neljä ohjaaja mukaanlukinen. Olimme jo opetelleet joitain soittokappaleita. Itse olen innostunut ja opettelin jo viime kertaisen kappaleen ulkoa (eiku melkein ulkoa).
Olen pikkuhiljaa oppinut jo perusoinnut otelaudalta ja joitain erikoiskointuja opetellu kanssa kuten Bbdim7 Tuota sointua ei taida tarvita kuin yhdessä biisissä.
Tämä biisi on Queenin Bohemian Rapsody. Innostuin tuosta kappaleesta tai ainakin sen kertosäkeestä. Kertosäkeen ainakin voi opetella minunkin osaamistasolla..
Kuuntelin tuota Bohemian Rapsody kappaletta useaan kertaan löytääkseni rytmiä. Tässä biisissä olisi toinenkin oppimisen arvoinen juttu. Soolokitaristijuttu. Olis kiva oppia jotain soolokitaran soittoa.
On muitakin kappaleita kuten LeAnn Rimes:n Can´t figth the moonlight. Tätäkin olen yrittänyt opetella. Itselläni on kuitenkin barre -sointujen soiminen kunnolla viel hakusessa ja näin ollen paljon barre -sointuja sisältävät biisit on vielä opettelussa.
Olen jokseenkin innostunut kitaran soittamisesta, että heti kotiin päästyä aloin soittaa biisejä, joita tässä on opeteltu. Myös tänään saatuja monisteita, johon kuuluu myös edellä kerrottu Queenin biisi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)