tiistai 17. joulukuuta 2024

Suur-Suomi oli joskus haaveena

 Olen aina katsonu, piirtänyt ja lukenut Suomen kartasta. Suomi, missä minä elän on tuttu mulle. Se on jo koulussa opetettu. Kartasta etsin aina jonkun paikkakunnan ja mietin kuinka kaukana se on minusta. Historia on luettu aika hyvin. Historiallisia karttoja Suomesta on olemassa internetissä ja joissain kirjoissa. Millainen elämä oli aikanaan, sitä ei tiedä. Mulla on vain kokemus Suomesta oman elämän ajalta. Kun Suomen raja ja rajat ovat muodostuneet niissä on ollut vaihtelua.  

Itseäni on kiehtonut ajatus yllä olevasta Suomen kartasta. Tuo olisi mahdoton ajatus ylipäätään. Millainen Suomi olisi, jos olisi näin. Mulle riittäisi Suomelle edes alkuperäisen Suomen alue. Olemme jo asettuneet elämään nyky Suomeen. Rajat on Pariisin rauhansopimuksessa hyväksytty. Tuosta rauhasta minua risoo Suomen ilmavoimien määrän rajoittaminen 64 koneeseen. Minusta niitä saisi olla enemmän. 



Suomi on nykyään pienempi kuin aiemmin. Olemme nykyään NATOn jäsen ja meillä ei taida olla enää mahdollisuutta saada näitä luovutettuja alueita takaisin. Tämmöistä historiallisten karttojen selailua voi tehdä. Miettiä samalla historiaa. Se kai on sallittua.

keskiviikko 22. marraskuuta 2023

Maisema

 


Iltamaisema. Pieni kuvaus auringonlaskusta. Värit kiehtoo minua ja yritän vangita kuvaan sen mitä näen silmillä. Näkymä jää muiston syövereihin.

keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Porilaisten marssi


 

Tein kopion Adelf Edelfeltin taulusta  Porilaisten marssi.  Teos on minun työ. Ei täysi kopio.

Roskat


 

Laatikossa on kerätty muovia, pahvia ja metallia. Tämä laatikko on lojunut käytävällä jo päiviä. Olen erotellut muovit, pahvit ja metallin erilleen. Roskiin nää on vietävä.

Ratsastajat


 

Aurinko laskee. Karavaani ratsastaa länteen. Heitä vartioi lainsuojattomat sodan unohtamat sankarit. Nämä sankarit eivat rauhoitu elämään rauhassa. He ajavat takaa maanviljelijöitä, jotka koittavat päästä kotiin. Pääseekö heitä kuka kotiin.

Aavelaiva


 

Olen kuvannut tässä kuviteltua tarinaa. Mailman laidalla viimeisellä rannalla. Tulipalo tuhoaa laivan, joka on seilannut vuosikymmeniä ympäri maailman. Nyt tää tarina saa päätöksen ja jatkaa elämää tuonpuolesessa.  Ei kuitenkaan kokonaan kuolleena.

torstai 24. marraskuuta 2022

Suomi Euroopassa ja NATO

 Viime talvena maailmassa ja Euroopassa tapahtui suuria asioita. Venäjän hyökätessä Ukrainaan koko läntinen maailma säikähti pahanpäiväisesti. Eurooppa oli tuudittautunut aikaa, jossa ei ole enää sotia. Venäjä ja Venäjän johto oli eri mieltä. Siinä pantiin roskakoriin kaikki kansainväliset sopimukset ja toisten valtioiden rajojen kunniottaminen vedettiin vessanpöntöstä alas.  Täytyy myöntää, että itsekin yllätyin sodasta. En omaltakaan osalta uskonut sotaan enkä peljännyt uutisia kuunnellessa. Tietenkin tiedustelulähteet suolsivat tietoa jota myös epäröin uskoa. Minä en ole valtion johtaja, enkä päättäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Niin. 

Puoli vuotta alkaa olla siitä, kun Suomi haki yhdessä Ruotsin kanssa NATO jäsenyyttä. Tätä perusteltiin juuri pienemmän valtion turvalla suurta ja mahtavaa RUSlandiaa vastaan. Myös Ruotsi hakeutui isomman turvaan peljäten Venäjää. Homma eteni niin nopeaan ja eipä montaa päivää mennyt kun molenpien maiden NATO lähettiläät veivät hakupaperin NATOn pääkonttoriin. Vieläpä isojen uutisotsikoiden kera.  Tämä prosessi lähti etenemään vauhdilla Suomen ja Ruotsin johtajat sukkuloivat Washingtonin ja Brysselin pääkonttoreiden välillä.  Hakemukset ratifioitiin nopeaan tahtiin. Ehkä todellakin Venäjän pelon saattamana.  Tällä hetkellä 28 maata on ratifioinut Nato hakemukset. Unkari ja Turkki ovat ne, jotka eivät ole hakemusta vieneen maiden parlamentteihin. Nyt ollaan sitten ajassa, jossa  odotellaan Unkarin ja Turkin parlamenttien ratifiointia asiassa.

Unkari vatuloi ratifioinnissa. SamoinTurkki on jättänyt ratifioinnin tekemättä. Molemmat maat hidastavat nyt nopeen edennyttä jäsenyyshakemusta.  Unkari on populistisen ja kansallismielisen pääministerin johtama. Turkki taas epädemokraattisen despootin johtama. Suomen NATO polku katosi tähän sammalikkoon ja näreeseen. 

Euroopassa on tällä hetkellä kolme suurta johtajaa. Orban, Putin ja Erdogan.  Kaikki kolme vastustaa tai hidastaa NATOn laajenemista. Orban sisittää Putinin takin liepeitä. Hän myös vastustaa Venäjälle suunnattuja pakotteita. Hän ei mysökaan halua lopettaa kaasun tuontia Venäjältä.  Eikä muutenkaan halua omasta mielestä lopettaa kauppaa  Venäjän kanssa.  Viimeisin veto häneltä oli käyttää Qatarin jalkapallon MM -kisoissa paikan päällä huivia, jossa on Suur-Unkarin kartta. Suur-Unkariin tai Unkarin kuningaskuntaan kuului osia Itävallasta, Ukrainasta, Slovakiasta, Romaniasta ja Kroatiasta. 

Putin on jo vallannut melkein koko Itä Ukrainan. Taistelut täällä jatkuu yhä. Isoja täsmäiskuja tulee pitkälle sisä Ukrainaan. Putin yrittää vedota suureen isänmaallisuuteen sodan oikeituksesta. Putin on verrannut vallttauja alueita historiaan. Suureen Venäjän  imperiumiin  johonkin Pietari Suuren aikaan. Putin on tässä vääristänyt historiaa. Jos mennään tarpeeksi kauas historiassa, niin Venäjä oli pieni alue Kiovan Venäjä ja Novgorodin Venäjä. Nämä kaksi olivat alku Venäjä. Nykyisen Siperia alueella  asui silloin Mongolit ja Kiinalaiset.  Pietari Suuri valloitti ja teki Venäjästä sen mikä se nyt on. Putin on kai tunnustanut Pietari Suuren ajan  ainoaksi oikeaksi Venäjän valtioksi.  

Erdogan elättää ja yrittää tehdä Turkista suurvallan omalla tavallaan. Hän tuli valtaa jotain 2014 - 2016. Sai aikanaan muutettua perustuslakia siten, että Turkissa kaikki valta on presidentillä. Erdokan on hiljentänyt vastustajansa ja pitää vastustajinaan kaikkia, jotka eivat tunnusta häntä absoluuttisena Turkin johtajana. On jopa uhannut Kreikkaa sodalla. Sitten hän on jo osin hyökännytkin kurdialueelle Syyriaan  Syyrissa on hänen vastuistajiaan, jotka pitää saada kiinni. Terroristijärjestöt ovat hänen silmätikkunsa. Ne pitää saada kuriin.  Tiedä sitten, onko mämä etniset ryhmät todellinen syy hänen valtapyrkimykseen.  Jostain luin, että Erdogan hamuaa vanhaa Ottomaanien valtakuntaa itselleen. Tämä kertois sen miksi hän uhittelee naapurimaitaan sodalla.   Tavalla tai toisella Erdogan haluaa maailman tunnustavan Turkin suurvallaksi. Tämä uhittelu on hänen keinonsa saavuttaa haluamansa. Saako hän tän vai ei, on sitten toinen juttu.

Jokatapauksessa Euroopassa on tällä hetkellä johdossa kolmikko, joka voi saada aikaan jopa suursodan keskelle Eurooppaa. Kuinka paljon koko läntinen Eurooppa on valmis antamaan periksi tälle kolmikolle. Kysynkin, onko tässä olemassa yhdenlainen ruutitynnyri keskellä Eurooppaa.  Tälläinen räjähdys voi sattua milloin tahansa. Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä NATOn jäseniä. Jäsenyys voi siirtyä kauemmas. Mikäli Euroopassa räjähtää, niin meillä ei ole vielä NATOn tuomaa turvaa itsenäiselle isänmaalle. Emme ole harmaalla alueella vaan taidamme olla ihan pimennossa.